Väyläviraston mukaan pitkä päällystysohjelma on parantanut tiestön kuntoa tänä vuonna. Samalla tienkäyttäjien tyytyväisyys pääväylien päällysteiden kuntoon on noussut. Väylävirasto toteaakin, että mikäli hyvä kehitys saadaan jatkumaan, päällystysmäärät pitäisi pystyä pitämään joka vuosi vähintään samalla tasolla kuin tänä vuonna.
Teiden päällystysohjelma on ollut kuluvana vuonna pisin viiteentoista vuoteen, noin 4000 kilometriä. Tietöitä on näkynyt ympäri Suomen, sillä rahoitus on ollut edellisvuosia paremmalla tasolla, bitumin hinta on pysynyt alhaalla ja koko ala on puurtanut yhdessä tavoitteiden eteen.
”Saimme meille tänä vuonna myönnetyllä lisärahoituksella päällystettyä maanteitä enemmän kuin pitkään aikaan. Päällystystoimenpiteiden vaikutukset näkyvät tutkimuksemme mukaan myös tienkäyttäjien parantuneessa tyytyväisyydessä”, kertoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.
Väylävirasto vastaa valtion maanteiden kunnossapidon linjauksista ja yhtenäisyydestä. ELY-keskukset kilpailuttavat ja solmivat sopimukset sekä valvovat urakat.
Väylävirasto toteutti tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksen elo-syyskuussa. Tutkimuksessa kysyttiin yksityishenkilöiltä sekä raskaan liikenteen kuljettajilta, mitä mieltä he ovat maanteiden kunnosta. Tulosten perusteella vastaajat olivat viime vuotta tyytyväisempiä varsinkin pääväylien päällysteiden kuntoon.
”Lisäksi raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon nousi huomattavasti verrattuna kahteen edelliseen vuoteen”, Wihlman kertoo.
Vaikka ammattikuljettajien tyytyväisyys päällysteiden kuntoon nousi, oli se yhä kuitenkin heikommalla tasolla kuin yksityisautoilijoiden tyytyväisyys päällysteisiin.
Tiestön korjausvelka näkyy palautteissa
Yleisellä tasolla kansalaisten tyytyväisyys maanteihin pysyi edellisvuoden tasolla. Kansalaiset ovat varsin tyytyväisiä pääteihin, mutta tyytyväisyys pääväyläverkon ulkopuolisiin päällystettyihin teihin ja sorateihin on edelleen matalalla tasolla.
”Vaikka tänä vuonna päällysteohjelma on ollut mittava, kaikkia huonokuntoisia teitä ei ole ollut mahdollista korjata. Päällystettyjä teitä on yhteensä noin 51 000 kilometriä, joista huonokuntoisia on noin 7 400 kilometriä”, sanoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen.
Pääväyläverkon ulkopuolella päällystysmäärät ovat olleet kaksinkertaiset viime vuoteen verrattuna eli noin 1500 kilometriä. Tästä huolimatta tyytyväisyys alempaan tieverkkoon ei ole noussut.
”Tämä voi johtua siitä, että alemman tieverkon laajuus on päätieverkkoon verrattuna huomattavasti suurempi eikä tämän suuruusluokan lisäys välttämättä vielä näy tyytyväisyydessä. Toimenpiteitä pitäisi todennäköisesti tehdä tuhansia kilometrejä enemmän, jotta se alkaisi näkyä selvästi tyytyväisyydessä”, Meriläinen toteaa.
Alemmalla tieverkolla myös kunnossapitoväli on pidempi, joten päällysteet ovat monin paikoin huonossa kunnossa. Ikääntyneiden päällysteiden kunnon kehittymiseen vaikuttavat talven olosuhteet merkittävästi. Esimerkiksi viime talvena nollan molemmin puolin sahannut lämpötila ja etelässä runsaat vesisateet vaurioittivat päällysteitä harvinaisen paljon. Talvella kunnossapito voi tehdä vain välttämättömiä pieniä paikkauksia.
Pelkästään leveyspiirimme haastavia kelejä ei voi kuitenkaan maanteiden rei’istä syyttää. Huonokuntoisten teiden määrä on suuri, sillä esimerkiksi lähes koko 2010-luvun väylien rahoitus on ollut alimitoitettua. Koska korjausvelka ei ole syntynyt hetkessä, ei sitä myöskään hetkessä korjata.
”Korjausvelan kurominen on maraton, ei pikamatka. Päällystysmäärät pitäisi pystyä pitämään joka vuosi yli 4000 kilometrissä. Näin päällysteiden korjausvelka ei kasvaisi. Toivomme, että kunnossapidon rahoitus säilyisi pitkään hyvällä tasolla”, Väyläviraston pääjohtaja Wihlman sanoo.
Väyläviraston tilaamaan kesän 2020 tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimukseen vastasi 3874 yksityishenkilöä ja 1167 ammattiautoilijaa. Tiedonkeruu toteutettiin 17.8.–21.9.2020. Tutkimus tehdään vuosittain.
