Juuri päättynyt raskaan liikenteen tehovalvontajakso osoitti, että joka viidennellä kuljetuksista oli seuraamuksiin johtavaa huomautettavaa. Tulos ei kuljetusalan edunvalvoja SKAL:ia tyydytä. Niin kauan kuin nämä asiat eivät ole kunnossa, joka viikko saisi olla tehovalvonta, sanoo SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto. Pykälät ja poliisivalvonta yhdessä vahvistavat reilun kuljetuksen pelisääntöjä.
Maanteiden tavaraliikenteen yritykset palvelevat asiakkaita noin 40 000 kuorma- ja pakettiautolla ympäri Suomen. Ehdoton enemmistö kuljetusyrityksistä huolehtii velvoitteistaan asianmukaisesti. Yritysten joukkoon mahtuu kuitenkin myös sellaisia, jotka laistavat velvoitteistaan. Tahallisilla laiminlyönneillä saavuttaa ansaitsematonta kilpailuetua muihin toimijoihin nähden, minkä vuoksi niihin puuttuminen on tärkeää. Juuri päättyneen valvontaviikon aikana lipeämisiä sattui erityisesti ajo- ja lepoaikasäädöksien noudattamisessa.
SKAL:n jäsenyrittäjät raportoivat toistuvasti Kuljetusbarometri -kyselyissä harmaan talouden ilmiöistä ja epäreilusta kilpailusta merkittävimpinä haasteina yrittämisessään. Kilpailu kuljetusmarkkinoilla on kovaa ja erot yritysten välillä verrattain pieniä. Jos rikkomuksista kiinni jäämisen riski on olematon, houkutus laiminlyönteihin kasvaa. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL soisi raskasta liikennettä valvottavan jatkuvana poliisityönä ja vakavista rikkomuksista rangaistavan tuntuvammin. Ruotsissa esimerkiksi laittomasta ulkomaisesta liikenteestä, ns. laittomasta kabotaasista, seuraa tuntuvat sanktiot, jotka on pakko maksaa, ennen kuin kuljetus pääsee poistumaan maasta. Käytössä on muun muassa rengaslukko.
”Meidän tulisi kuroa eroa umpeen ja laittaa harmaa talous kuriin”, vaatii SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto.
Suomi on vähentänyt liikenteen valvontaa resurssipulasta johtuen ja pitkän linjan valvonta-ammattilaisia on poistunut eläkkeelle. Poliisien koulutusta raskaan liikenteen valvontaan on lisätty, mutta muuttuvat säädökset asettavat suuret odotukset valvojien ammattitaidolle edellyttäen jatkuvaa kouluttautumista. Jani Ylälehdon mielestä Suomen pitäisi lisätä käytännön koulutusta edelleen ja modernisoida valvontaa. Valvontaa suorittavan viranomaisen ammattitaito heijastuu suoraan tienvarsitarkastusten sujuvuuteen.
”Jos tarkastusta suorittava henkilö on kokematon, ajanmenetys voi olla huomattava. Silloin sinänsä tarpeelliset tarkastukset voivat lisätä kuljetusyrityksen kustannuksia ja vaarantaa asiakkaan toimitusketjun”, Ylälehto summaa.
Myös digitaalisilla apuvälineillä, kuten rekisterikilpien lukulaitteilla sekä ajo- ja lepoaikoja etänä lukevalla laitteella voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Valvontaa entistä paremmin kohdentamalla voidaan säästää lakeja noudattavien kuljetusten aikaa.
Reilun kuljetuksen toteutuminen on tärkeää SKAL:lle. SKAL on yhdessä Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa laatinut Reilu kuljetus -oppaan kuljetusasiakkaille. Sen avulla yritykset ja kunnat voivat nopeasti omaksua kuljetushankinnoissa huomioitavat pykälät. SKAL tarjoutuu myös kouluttamaan ostajia kuljetuspalveluiden hankintaan.
”Pelikentän tasapuolisuuden turvaaminen ja harmaan talouden torjunta ovat keskeisimpiä haasteita, joista olen kuljetusyrittäjäkollegoilta kuullut sen jälkeen, kun tehtävässäni aloitin. Haluamme kääntää pelitilanteen terveemmäksi”, Jani Ylälehto kiteyttää.
Poliisin valtakunnallisen liikenteen valvonnan teemana oli raskas liikenne 8.−14.2.2021. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onnisen mukaan valvontajakson erityisteemana oli ammattikuljettajien ajon aikaisen tarkkaamattomuutta aiheuttavien tekijöiden valvonta. Seuraamuksia tarkkaamattomuudesta liikenteessä määrättiin 63:ssä tapauksessa. Määrä hieman laski edellisen vuoden vastaavasta tehovalvontajaksosta.
”Ajo- ja lepoaikarikkeiden määrä oli edelleen kohtuuttoman suuri suhteessa tarkastettujen ajoneuvon määrään. Muutosta parempaan ei ole edelleenkään tapahtunut”, Onninen sanoo.
Ajo- ja lepoaikarikkomuksia todettiin yhteensä 376 kappaletta. Määrä lisääntyi edellisen vuoden vastaavasta valvontajaksosta 108:lla (+ 40 prosenttia, 2020 oli 268 rikkomusta).
Tarkastettujen ajoneuvojen määrä vastaavasti nousi 36 prosentilla, joten rikkomusten määrä oli säilynyt lähes samalla tasolla suhteessa tarkastettujen ajoneuvojen määrään.
Epäkuntoisuuksien takia seuraamuksia määrättiin 69:ssa tapauksessa. Näistä 11:ssa tapauksessa matka jouduttiin keskeyttämään kokonaan.
Puutteellisen kuorman varmistukseen jouduttiin puuttumaan 64 kertaa (vuoden 2020 valvonnassa 55).
Valvontajakson aikana tarkastettiin yhteensä 2 427 raskasta ajoneuvoa, mikä ylitti selvästi ennalta asetetun valtakunnallisen valvontatavoitteen. Tarkastetuista ajoneuvoista noin 16 prosenttia oli ulkomaisia ajoneuvoja.
Kuljettajille määrättiin kokonaisuudessaan 543 eri seuraamusta sekä annettiin lisäksi lähes 330 huomautusta. Osalle kuljettajista kirjoitettiin seuraamuksia useammasta kuin yhdestä rikkeestä.
Valvonnan tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä harmaan talouden ja kuljetusrikollisuuden torjunta. Valvontaa kohdennettiin aiemmilla valvontajaksoilla havaittuihin selkeimpiin epäkohtiin, kuten ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen, kuorman varmistamiseen sekä ajoneuvojen kuntoon.
