SKAL Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste on synkkää luettavaa. Palvelualojen ja teollisuuden kysynnän hiipuminen painaa kuljetusalan näkymiä alaspäin. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL esittää ammattibiodieseliä ja tiestön parantamista tuomaan kilpailukykyä Suomelle kestävällä tavalla. Tienparannustöillä voitaisiin estää myös raskaan liikenteen tieltä suistumisia ja parantaa liikenneturvallisuutta. Kesän tietyöt saavat kuljetusyrittäjiltä kiitosta.
SKAL Kuljetusbarometrin syyskauden ennuste sukelsi pohjalukemiin. Jopa 38 prosenttia kuljetusyrityksistä ennustaa kuljetusmäärien laskevan loppuvuonna, ja liikevaihdon laskua ennustaa 40 prosenttia. Viisarit ovat pakkasen puolella myös alueellisessa tarkastelussa.
Selityksenä on koronatilanne, jonka vaikutukset ovat iskemässä teollisuuteen viiveellä. Vaikka Suomen bruttokansantuote on laskenut vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin (-6,4 % vrt. -14,1 % ref: Tilastokeskus), palvelutoimialat ja vienti ovat vaikeuksissa. Teollisuusyritysten uusien tilausten ja rakennuslupien määrät ovat laskussa. Kuljetusyrityksissä ennakoidaan vaikeaa syksyä.
Päättynyt kesä kohteli suopeammin ympäristöalan kuljetusyrityksiä, joista yli puolet (52 %) oli kasvattanut sekä kuljetusmääriään että liikevaihtoaan. Kysyntään vaikuttivat lisääntynyt toimeliaisuus mökkikunnissa ja kierrätyksen kasvu. Kesän kotimainen kulutus ei laajemmin näkynyt elintarvikekuljetuksissa ja kappaletavarakuljetuksissa, joita ajetaan paljon kaupan tarpeisiin.
Teollisuuden tilanne huolestuttaa
Kuljetusala otti Kaipolan uutiset raskaasti. Metsäalan kuljetukset ovat jo pitkään kärsineet puutavaran ylitarjonnasta Euroopassa. Yhden tuotantolaitoksen sulkemisella on laajat kerrannaisvaikutukset alihankinta-, jatkojalostus- ja jakeluketjun kuljetuksiin. Suomen viennin kilpailukyky tarvitsee nyt kaiken mahdollisen tuen. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen lausuma korkeista polttoainekustannuksista Kaipola-päätöksen taustalla on saanut liikkeelle vastaväitteiden vyöryn, vaikka kyseessä on tosiasia. Kymmenessä vuodessa dieselin veronkorotuksilla on lisätty Suomen logistiikkakustannuksia lähes 200 miljoonalla eurolla vuodessa, joista 50 miljoonaa euroa on kohdistunut metsäteollisuuden kuljetuksiin.
SKAL vetoaa hallitukseen, että se käynnistää hallitusohjelmassa olevan, ammattibiodieseliin liittyvän selvitystyön välittömästi. Ammattidieselin avulla kuljetusyritykset saavat palautusta polttoaineverosta, kuten muun muassa Ranskassa tehdään. Näin kuljetuskustannukset alenevat. Ammattibiodiesel mahdollistaa myös kulutuksen siirtymisen uusiutuviin, vähäpäästöisiin polttoainelaatuihin. Toinen SKAL:n suosittelema elvytysmekanismi on tiestön parantaminen, sillä se luo työtä sekä alentaa kuljetuskustannuksia ja päästöjä.
”Koronatilanne ei saa estää järkevien ja toimivien veromallien selvittämistä ja käyttöönottoa. Ammattibiodiesel ja tiestön parantaminen luovat yhdessä kilpailukykyä kestävällä tavalla”, tiivistää toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
Onnettomuudet ja tapaturmat myös tarkastelussa
Lastin käsittely on riskialttein vaihe kuljetustehtävässä. Pohjola Vakuutuksen kanssa yhteistyössä laadittu ajankohtaisosio paljastaa, että lähes joka neljäs (23 %) työtapaturma sattuu kuorman purun tai lastauksen yhteydessä. Työtapaturmia sattuu myös ajoneuvoon noustessa tai sieltä laskeutuessa. Joka kymmenes kuljettaja on satuttanut itsensä kavutessaan ohjaamoon tai sieltä pois.
”Oikeilla ja turvallisilla työtavoilla sekä lastaus- ja purkupaikkojen siisteydellä ja kunnossapidolla on suuri merkitys työtapaturmien ennaltaehkäisemisessä”, toteaa Sami Raappana Pohjola Vakuutuksen ammattiliikenteen palveluista.
Useampaa kuin joka viidettä (22 %) kuljetusyritystä on kohdannut liikenneonnettomuus viimeisten kahden vuoden aikana. Enemmistö onnettomuuksista (54 %) on johtanut ajoneuvon vähäisiin ja vajaa kolmannes (30 %) merkittäviin vauriokorjauksiin. Joka kymmenennestä liikenneonnettomuudesta on seurauksena kuljettajan pitkä tai pysyvä työkyvyttömyys.
Tienpinnan liukkaus merkittävin yksittäinen suistumisonnettomuuden syy
Kuorma-autojen tieltä suistumiset aiheuttavat pahimmillaan vakavia henkilövahinkoja. Lisäksi ne aiheuttavat vuosittain merkittävät aineelliset vahingot kuljetusyrityksille. SKAL kysyi kuljetusyrittäjiltä suistumisonnettomuuksiin liittyvistä olosuhteista ja taustatekijöistä. Joka kuudennessa vastaajayrityksessä oli sattunut suistumisonnettomuus kahden vuoden sisällä. Noin puolet tapauksista (49 %) on vastaajien mukaan johtunut tienpinnan liukkaudesta. Toiseksi yleisimpänä (37 %) tekijänä pidettiin tien huonoa kuntoa. Liukkaus oli merkittävin lisätekijä (62 % mainitsi) myös silloin, kun vastaaja ilmoitti huonokuntoisen tien suistumisen syyksi.
Joka neljäs (24 %) vastanneista pitää kuljettajan ajovirhettä yhtenä suistumisonnettomuuden taustatekijöistä. Lähes puolessa (47 %) ajovirhetapauksista tienpinnan liukkaus nähtiin yhtenä taustatekijänä. Kuljettajan huomion herpaantuminen nähtiin suistumisen syynä lähes joka viidennessä (18 %) onnettomuudessa. Näistäkin joka kolmas yhdisti suistumiseen myös liukkauden. Pohjola Vakuutus osallistui myös näiden kysymysten laadintaan.
Kuljetusyrittäjät arvostavat tienparannustöitä ja lisääntyvää turvallisuutta
Lisärahoituspaketti väylien parannukseen tuli kreivin aikaan viime keväänä. Öljyn alhaisen maailmanmarkkinahinnan ansiosta asfaltointi on nyt halvempaa kuin vuosiin. Kuluvana vuonna teitä päällystetään yli 4 000 kilometriä. Määrä on huomattava, sillä viime vuonna maanteitä päällystettiin vain 2 000 kilometriä vuodessa. SKAL kysyi barometrissaan kuljetusyrittäjien kokemuksia tienparannustöistä omilla alueillaan sekä näkemyksiä töiden vaikuttavuudesta. Tulokset ilahduttavat. Kuljetusyrityksissä päällystyshankkeiden tärkeimpinä vaikutuksina pidetään liikenneturvallisuuden paranemista (97 %), kalustovaurioiden vähenemistä (97 %) ja polttoaineen kulutuksen alenemista (96 %). Myös kuljettajan työn kuormittavuuden väheneminen koetaan tärkeänä (94 %).
Väyläviraston mukaan korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittaisiin 3 500−4 000 kilometriä uutta päällystettä vuodessa. Koska korjausvelkaa on vähennettävä, asfaltointimääriä on välttämätöntä kasvattaa. Päällystäminen vaatii lisärahoitusta, sillä muuten kuljetusten kannalta tärkeää alempiasteista tiestöä palautetaan sorateiksi. SKAL Kuljetusbarometrin perusteella Väylä ja ELY-keskukset saavat kiitosta tietöiden hyvästä toteutuksesta. Kaksi kolmesta (67 %) on sitä mieltä, että työmaiden liikennejärjestelyt on toteutettu pääsääntöisesti hyvin.
SKAL:n mielestä asfaltointi on kestävä elvytystoimi, jota kannattaa jatkaa:
”Mitä sileämpi tienpinta, sitä matalampi polttoaineen kulutus ja ympäristöpäästöt. Asfaltti on toistaiseksi halpaa ja nyt kannattaakin tarkistaa päällystysmääriä 2021 ylöspäin”, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.
SKAL Kuljetusbarometri 3/2020 9.9.2020
SKAL ry:n kolmanteen Kuljetusbarometrikyselyyn vastasi yhteensä 532 jäsenyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely toteutettiin noin 4 200 jäsenyrittäjälle 21.8.2020–31.8.2020.
SKAL:n kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 200 jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä.
Kuljetusbarometrin suhdannetarkastelu perustuu saldolukuun, joka saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus.
