Tieliikenteen ripeä kasvu on taittunut jo alkukesän aikana, kertovat liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun tilastot. Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrät laskivat huhti-kesäkuussa 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
“Liikennejärjestelmäämme ravistelee parhaillaan kaksi ulkoista shokkia: kallistunut polttoaine ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Polttoaineen kallistuminen lisää kotien liikennekustannuksia ja on saanut entistä useamman etsimään vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Samalla Suomen kansainväliset liikenneyhteydet lento- ja raideliikenteessä ovat sodan seurauksena heikentyneet. Idän liikenteen supistuttua merkittävästi Suomesta on tullut Euroopan pohjoinen pussinperä. Kun samaan aikaan polttoaineen hinnat kohoavat ja kuljetusten päästöihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Suomen kansantaloudelle elintärkeät logistiset yhteydet kohtaavat uusia haasteita”, sanoo Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
”Nyt on tärkeää, että saamme uutta vauhtia kilpailukykyisten ja kannattavien liikkumispalveluiden kehittämiseen vaihtoehdoksi yksityisautoilulle ja että pystymme minimoimaan odotusajat sekä parantamaan tehokkuutta kuljetusketjuissa. Näitä tavoitteita voidaan edistää liikenteen digitalisaation avulla, mutta tämä ei etene itsestään vaan edellyttää Suomelta myös julkisia panostuksia digitaaliseen infrastruktuuriin ja käytäntöihin. Käynnissä oleva kriisi kannattaa Suomessa käyttää täysimääräisesti hyväksi liikennejärjestelmän uudistamisessa nykyistä tehokkaammaksi ja kestävämmäksi”, Korhonen jatkaa.
Liikennemäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) kasvoivat vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta alle prosentin eli kasvu käytännössä taittui. Liikennemäärät olivat pääteillä huhti-kesäkuussa vajaat viisi prosenttia pandemiaa edeltävää tasoa pienemmät. Kesäkuussa liikennemäärät kääntyivät selvään laskuun edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrät laskivat huhti-kesäkuussa 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
