Valtioneuvosto linjasi 10.1. istunnossaan, että ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu pituus tieliikenteessä nousee 25,25 metristä 34,50 metriin. Suurin sallittu massa 76 tonnia säilyi kuitenkin ennallaan. Lisäksi tiellä saa käyttää uudentyyppisiä, nykyisistä poikkeavia ajoneuvoyhdistelmiä.
Yhdistelmien ohella muiden ajoneuvojen kuin linja-autojen suurin tiellä sallittu pituus nousee 12 metristä 13 metriin, puoliperävaunun uusi vetopituus on 18 metriä ja varsinaisen perävaunun pituus 16 metriä. Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu pituus kasvaa puolestaan 16,50 metristä 23 metriin. Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän suurin tiellä sallittu pituus on jatkossa 20,75 metriä nykyisen 18,75 metrin sijaan. Valtioneuvoston asetus astuu voimaan 21. tammikuuta.
Ennen asetusmuutosta nykyisistä poikkeavan mittaisia ja painoisia niin sanottuja HCT-yhdistelmiä on kokeiltu vuodesta 2013 lähtien. Suurimpien sallittujen massojen osalta nykyisen tieverkon alustava tarkastelu osoitti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan, ettei nykyistä suurinta sallittua yhdistelmämassaa (76 tonnia) ole mahdollista korottaa kestävästi koko tieverkolla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi kuitenkin jatkossakin myöntää yleisesti sallitut raja-arvot ylittäville ajoneuvoyhdistelmille määräaikaisia poikkeuslupia.
LVM tiedottaa, että asetusmuutoksella pitkiltä yhdistelmiltä vaadittavat kääntyvyys- ja vakausvaatimukset ovat tiukempia kuin mitä kokeiluissa on sallittu poikkeusluvalla. Lisäksi yhdistelmiltä vaaditaan ajoneuvon sivujen näkemiseksi kamerajärjestelmät, kehittynyt hätäjarrutus- ja kaistavahtijärjestelmä, elektroninen ajonvakautusjärjestelmä sekä sähköohjatut jarrut (EBS).
LVM nostaa esille, että kääntyvyysvaatimus saattaa vaikuttaa risteysalueiden suunnitteluun ja voi edellyttää nykyisissä risteyksissä rajoitusmerkkejä aivan kuten nykyäänkin. Pitkillä yhdistelmillä ei kuitenkaan ministeriön mukaan ”ole tarvetta mennä tai päästä kaikkialle, vaan niitä käytetään pääasiassa terminaalien, isompien kauppakeskusten ja tuotantolaitosten välisillä yhteyksillä ja usein yöllä tai muulloin kuin ruuhka-aikoina”. Logistiikkakeskusten ja tuotantolaitosten piha-alueiden tai raskaan liikenteen pysäköinti- ja levähdysalueiden soveltumisesta yleisesti ottaen pidemmille yhdistelmille ei LVM kuitenkaan esittänyt suoraan arvioita.
LVM:n perusteena mittamuutoksille on logistiikan tehokkuus. Se arvioi ajoneuvoyhdistelmien pituuksien muutoksilla saavutettavan merkittäviä hyötyjä erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa. Nämä kuljetustyypit edustavat ministeriön mukaan lähes puolta maanteiden tavaraliikenteestä.
