Avaukseksi suunniteltu noin 200 auton piensarja lähtee asiakaskäyttöön Saksassa, Alankomaissa, Norjassa, Islannissa sekä muutamissa Euroopan ulkopuolisissa maissa jo vuonna 2025.
MAN kertoo olevansa ensimmäinen eurooppalainen kuorma-auton valmistaja, joka tuo markkinoille pienen sarjan vetykäyttöisellä polttomoottorilla varustettuja kuorma-autoja. Tämä avaussarjaksi suunniteltu 200 auton erä toimitetaan asiakkaille Saksassa, Alankomaissa, Norjassa, Islannissa ja muutamissa Euroopan ulkopuolisissa maissa jo vuonna 2025.
MAN hTGX:ksi kutsuttava sarja tuo päästöttömän vaihtoehdon raskaampiin kuljetussovelluksiin, joiksi mainitaan esimerkiksi rakennusteollisuuden kuljetukset sekä säiliökuljetukset ja puunkuljetukset. Uuden hTGX:n mainitaan olevan myös ympäristöystävällinen vaihtoehto akkukäyttöisille kuorma-autoille sellaisilla alueilla, joilla ei ole riittävää latausinfrastruktuuria, tai markkinoilla, joilla vetyä on jo saatavilla riittävästi. MAN kertoo luovuttavansa ensimmäiset hTGX:t asiakkaille jo vuonna 2024 ja skaalaa tuotantoa ylöspäin vuodesta 2025 lähtien.
”Jatkamme keskittymistä akkukäyttöisiin ajoneuvoihin tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä ne ovat selvästi muita käyttövoimakonsepteja edellä energiatehokkuuden sekä käyttö- ja energiakustannusten suhteen. Silti vetykäyttöisellä polttomoottorilla toimivat kuorma-autot ovat hyödyllinen lisä erikoissovelluksille ja -markkinoille. Ennakoimme, että voimme palvella parhaiten valtaosaa asiakkaidemme kuljetustarpeista akkukäyttöisillä kuorma-autoilla. Erityissovelluksissa vetykäyttöinen polttomoottori tai tulevaisuudessa polttokennoteknologia tuo kuitenkin sopivaa täydennystä valikoimaan”, sanoo Friedrich Baumann, MAN Truck & Busin johtoryhmän jäsen sekä myynnin ja asiakasratkaisujen vastuuhenkilö. ”MAN hTGX:n avulla olemme nyt lisänneet houkuttelevan tuotteen nollapäästöiseen tuotevalikoimaamme”, hän linjaa.
Vetykäyttöinen H45-polttomoottori perustuu MAN:n D38-dieselmoottoriin ja se valmistetaan Nürnbergin moottori- ja akkutehtaalla. Tutun teknologian käyttö mahdollistaa markkinoille tulon jo varhaisessa vaiheessa ja voi osaltaan antaa sysäyksen myös vetyinfrastruktuurin laajentamiselle.
Vetykäytön uskotaan sopivan erityisen hyvin sellaisiin kuljetustehtäviin, jotka vaativat erityistä akselikonfiguraatiota tai joissa alustan rakentamisen tarve ei jätä tilaa akuille. MAN hTGX:n kerrotaan tarjoavan suuria hyötykuormia ja maksitoimintamatkaa aluksi ainakin 600 kilometriä tarjolla olevilla 6×2- ja 6×4-vetotavoilla. H45-vetypolttomoottori tuottaa 383 kW:n tai 520 hv:n tehon sekä 2500 Nm:n väännön 900–1300 k/min kierrosnopeudella. Vedyn suorasuihkutus moottoriin varmistaa erityisen nopean tehovasteen. Vety paineistetaan 700 baariin (CG H2) jolloin 56 kg:n vetoisella säiliöllä varustettu ajoneuvo voidaan tankata alle 15 minuutissa. Alle 1g CO2/tkm:n päästöillään MAN hTGX täyttää ”nollapäästöiselle ajoneuvolle” uudessa EU:n CO2-lainsäädännössä asetetut kriteerit.
MAN ei ole suinkaan kylmiltään lähtenyt vedyn pariin, sillä yritys on tutkinut sitä jo vuosikymmeniä. MAN Truck & Bus esitteli ensimmäisen vetykäyttöisen bussin Hannoverin messuilla vuonna 1996: SL 202-kaupunkibussi oli varustettu maakaasumoottorilla, joka oli muokattu vedyn käyttöä varten. Hannoverin messujen jälkeen ajoneuvo suoritti yhdeksän kuukauden pituisen testivaiheen Erlangenissa, jonka aikana se ajoi 13 000 kilometriä ja kuljetti 60 000 matkustajaa. Bussi saapui lopulta Müncheniin vuonna 1997 ja se otettiin siellä menestyksekkäästi käyttöön säännöllisessä liikenteessä. Tätä seurasi vuonna 1998 kolme nivelbussia Münchenin lentokentälle, jotka olivat käytössä vuoteen 2008 asti, sekä lisäksi vielä 14 vetykäyttöistä bussia vuosien 2006 ja 2009 välillä.
Kaiken kaikkiaan MAN kertoo kehittävänsä ja testaavansa vetykäyttöisiä moottoreita MAN Engines -divisioonalle monissa sovelluksissa maantiellä, maastossa ja vesillä. Vedyn luonnehditaan sopivan erityisen hyvin esimerkiksi erikoisajoneuvoihin – kuten rinnekoneisiin tai junille ei-sähköistettävillä reiteillä sekä vaikkapa kaivinkoneisiin ja nostureihin. Sitä voidaan käyttää myös lämmitys- ja voimalaitosten yhteydessä.
