Sanonta ”armeija marssii vatsallaan” saa uusia ulottuvuuksia, mikäli lupaava suomalaisinnovaatio ottaa tulta. Muun muassa kasarmien ilmanvaihtojärjestelmistä kerättävä biokaasu voi mahdollistaa kenttävihreän kaluston entistäkin vihreämmän tulevaisuuden, kun moottorimarssit suoritetaan lähes rajattomasti uusiutuvan polttoaineen turvin.
Vaihtoehtoiset polttoaineet eivät ole tuntematon aihe suomalaisen maanpuolustuksen piirissä, sillä jo aikanaan henkilöstöä ja materiaalia on siirrelty häkäpönttöjen voimin kun varsinaisista fossiilisista polttoaineista on ollut pulaa. Viime vuosina yleinen ääni kellossa on siirtymässä yhä vahvemmin kohti vähäpäästöisiä ja fossiilittomia polttoaineita, joten tämä asia on todettu aiheelliseksi huomioida myös militäärisovelluksissa.
Niinpä keväällä 2021 julkistettu ROKKA 2025 -kehityshanke tähtääkin siihen, että vuoteen 2025 mennessä kaikki suomalaiset varuskunnat olisivat valmiita paitsi täyttämään raskailla ajoneuvoilla suoritettavissa miehistö- ja materiaalikuljetuksissaan vähintään 20% polttoainetarpeesta biokaasulla, myös tuottamaan sitä omavaraisesti itse.
ROKKA rohkeasti käyttöön
”Hankkeen nimi muodostuu ytimekkäästi sanoista Rohkealla Otteella Kohti Kaasukäyttöisiä Ajoneuvoja”, kertoo projektin vetovastuussa oleva erikoisasiantuntija Kullervo Kulju. ”Biokaasun käyttö siviilipuolen ajoneuvoissa ei ole enää mikään uusi asia ja tämä tekniikka on eri valmistajien osalta jo hyvinkin valmista ja koeteltua. Sitä oli turha lähteä enää keksimään uudestaan”, Kulju alustaa. ”Mutta asevoimien kannalta tärkein näkökohta on varsinaisen kaasun toimitusvarmuus ja saatavuus. Tutkimme eri vaihtoehtoja, ja lopulta päädyimme varsin samanlaiseen ratkaisuun kuin maatiloilla, joilla biokaasua valmistetaan tilan omaan käyttöön kompostoimalla eloperäistä massaa. Meillä oli kuitenkin mahdollisuus ohittaa varsinainen aikaa vievä kompostointivaihe.”
Kulju avaa ideaa lisää. ”Kasarmeilla tuotetaan päivittäin varsin huomattavia määriä biokaasua, tuotantopiikkien kohdistuessa varsinkin ruokailun jälkeisiin tunteihin ja yöaikaan. Kun sopiva keräyslaitteisto yhdistetään kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmään, hyödynnettävä kaasu saadaan varsin vähällä vaivalla talteen ja edelleen uusiokäyttöön.”
Tarkempia teknisiä yksityiskohtia ei ymmärrettävistä syistä vielä julkisuuteen paljasteta, mutta Kullervo Kuljun mukaan järjestelmä on skaalattavissa myös kenttäkäyttöön. ”Nykyteknologia mahdollistaa keräysjärjestelmän liittämisen myös vaikkapa puolijoukkue- tai jopa sissiteltan yhteyteen. Näin kaasua saadaan kerättyä myös esimerkiksi leirien aikana. Täytyyhän järjestelmän mahdollistaa myös maastosta pois pääseminen, ei pelkästään sinne meneminen”, hän huomauttaa.
Mutta miksi vastaavaa järjestelmää ei sitten ole lanseerattu aiemmin esimerkiksi muualla Euroopassa? ”Suomella on selkeästi vahva ja historiallinen etulyöntiasema, jota ei muualla ole onnistuttu täysin jäljentämään. Kaiken ytimenä on hernekeitto, joka on paitsi erittäin ravitseva, myös hyvin mobiili, liikuteltavissa oleva, muona. Se voidaan valmistaa lähes missä tahansa olosuhteissa, ja lopputulos on aina tämän hankkeen kannalta toivotunlainen. Siinä jäävät ruotsalaisten nakkisämpylät ja saksalaisten gulassit pitkälti jälkeen joka suhteessa”, Kullervo Kulju linjaa lopuksi.
ROKKA 2025 -hankkeen pilotointi alkaa 1.4.2021 varuskuntakokeiluna ja laajentunee vuoden mittaan myös kenttätesteihin.
