Kuljetus 2022 -näyttely on päätetty siirtää vuodella eteenpäin. Kuljetus 2023 järjestetään messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa Jyväskylässä 25.-27.5.2023.
Kuljetus 2022 oli tarkoitus järjestää toukokuussa 2022. Nyt päätetyllä aikataulumuutoksella Kuljetusmessut palaa alkuperäiselle aikataulurytmille parittomille vuosille.
Kuljetus 2023 -tapahtuman järjestävät Autotuojat ja -teollisuus ry, Teknologiateollisuuden Perävaunut ja päällirakenteet -toimialaryhmä sekä Jyväskylän Messut Oy. Näytteilleasettajina ovat mm. kuorma- ja pakettiautojen maahantuojat, perävaunujen ja päällirakenteiden valmistajat sekä muut alan tärkeimmät tuotteiden ja palveluiden tarjoajat niin Suomesta kuin ulkomailtakin.
”Siirtopäätökseen vaikutti koronatilanteen aiheuttama epävarmuus yrityksissä ja kävijöissä. Koronatilanteesta huolimatta kuorma- ja pakettiautojen kysyntä on ollut vilkasta ja kalustopuolelle on tullut paljon mielenkiintoisia uutuuksia. Vuoden päästä uusia malleja ja uutta teknologiaa on tarjolla vielä enemmän, joten tässä vaiheessa katseet siirtyvät jo toukokuulle 2023. Tapahtumasta on odotettavissa aiempaakin näyttävämpi”, toteaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
”Perävaunujen ja päällirakenteiden toimialalla pandemian aiheuttamat muutokset vaikuttavat edelleen. Lisäksi lukuisat kotimaiset ja kansainväliset messutapahtumat on aikataulutettu vuodelle 2022, joten palaaminen alkuperäiseen vuosirytmiin parittomille vuosille on perusteltua. Uskomme Kuljetus 2023 -näyttelyn muodostuvan pitkän odotuksen jälkeen menestykseksi”, kommentoi Teknologiateollisuuden Perävaunut ja päällirakenteet -toimialaryhmän puheenjohtaja Aki Sirén.
Näytteilleasettajien osastosopimukset päivitetään uuteen ajankohtaan automaattisesti. Kuljetusmessut järjestetään vuonna 2023 jo neljättä kertaa Jyväskylässä. Paviljongin viisi tapahtumahallia ja laajat ulkoalueet, yhteensä yli 40 000 neliömetriä, ovat tapahtuman käytössä. Vuonna 2017 tapahtuma keräsi yli 220 näytteilleasettajaa ja yli 15 000 vierasta.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Kuljetusbarometrin mukaan alan yritysten odotukset liikevaihdon ja kuljetusmäärien kehityksen suhteen ovat vuoden takaista tilannetta myönteisemmät. Silti alan näkymät toiminnan kannattavuuden suhteen jatkavat jyrkkää laskuaan.
Dieselin hinnan ennätyksellinen nousu näkyy voimakkaasti kuljetusyritysten kannattavuuskehityksessä. Vuoden 2022 ensimmäisen SKAL Kuljetusbarometrin mukaan kannattavuus oli heikentynyt 45 prosentilla kuljetusyrityksistä syyskuusta alkaen suoritealaan ja alueeseen katsomatta. Harvempi kuin joka kuudes yritys oli onnistunut kasvattamaan kannattavuuttaan. Yritysten kannattavuusodotuksien saldoluku on jatkanut laskua vuodesta 2018 ja on nyt jopa -26.
”Jos muutosta ei tapahdu, voi pelkästään dieselin hinnan nousu kasvattaa kuljetuskustannuksia Suomessa reilulla 400 miljoonalla eurolla vuositasolla 2021 alkuun nähden. Tämän vuoksi SKAL vaatii ammattidieselin pikaista käyttöönottoa”, Anssi Kujala sanoo.
Päästövähennyskeinot raskaalle liikenteelle vain sanktio ilman ohjausvaikutusta
Kuljetusbarometrin talousennusteen valossa kuljetusyritysten tilanne on hälyttävä. Merkittävin yksittäinen kustannuskuormitus syntyy polttoaineesta. Sen hintaa nostavat öljyn maailmanmarkkinahinnan lisäksi verotus ja päästövähennysperusteisesti tehdyt kansalliset ratkaisut, tuoreimpana jakeluvelvoitteen kasvu ja yleisimmän diesellaadun, parafiinisen dieselin, veronkorotus vuoden 2022 alusta.
Korkealla dieselin hinnalla ei ole tavaraliikenteessä päästöjä vähentävää ohjausvaikutusta. Toimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan on tärkeää huomioida, että Suomessa käytössä olevissa raskaimmissa kuljetuksissa dieselille vaihtoehtoiset käyttövoimat eivät ole mahdollisia:
”Dieselin hinnan päästövähennysperusteisista korotuksista kuljetusalalle jäljelle jää vain rangaistusvaikutus, joka kaiken lisäksi heikentää yritysten mahdollisuuksia esimerkiksi investoida vähempipäästöiseen kalustoon”, Kujala muistuttaa.
Jakeluvelvoitteen kiristyminen 1,5 prosenttiyksiköllä nosti dieselin hinnan ennätyskorkealle vuoden vaihteessa. Vastaavia korotuksia bio-osuuden määrää säätelevään jakeluvelvoitteeseen on tulossa vuosittain aina vuoteen 2029 saakka. Muutokset heikentävät kaikkien yritysten investointikykyä:
”Nyt pitää herätä hintakriisiin. Jakeluvelvoitteesta säädettäessä ei ole osattu arvioida näin mittavia vaikutuksia polttoaineen hintaan. Tilannetta on nyt arvioitava uudelleen logistiikkakustannusten näkökulmasta”, Kujala sanoo.
Kujalan mukaan on selvää, että jakeluvelvoitetta ei voi enää kiristää jo säädetystä 30 prosentista ylöspäin, vaan nyt pitää veroratkaisuin lieventää sen vaikutuksia dieselin hintaan.
Ammattidiesel on välttämätön Suomen kilpailukyvylle
Suomessa on tällä hetkellä Euroopan toiseksi kallein diesel. Vientiriippuvaisena pitkien etäisyyksien maana kustannusvaikutus on Suomelle erityisen voimakas. Kuorma-autoliikenteen kustannukset ovat nousseet lähes 11 prosenttia viimeisen vuoden aikana.
Dieselin hinta heikentää suomalaisten kuljetusyritysten suhteellista kilpailukykyä verrattuna ulkomaisiin kuorma-autoihin, joiden osuus tiestöllämme on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ulkomaisten kuorma-autojen lähtömaissa dieselin litrahinta on jopa 40 senttiä edullisempaa. Kun autot tulevat Suomeen tankit täynnä halpaa dieseliä, kilpailutilanne on kohtuuton kotimaisten kuljetusyritysten kannalta:
”Dieselin korkea hinta on muodostumassa kohtalonkysymykseksi suomalaisille kuljetusyrityksille sekä sen asiakkaille, kaupalle ja teollisuudelle. Päättäjät eivät voi jäädä seuraamaan sivusta, kun logistiikkakustannusten kasvu tuhoaa Suomen kilpailukykyä. Hallituksen kannattaakin tehdä nyt nopeasti päätös ammattidieselin käyttöönottamisesta Suomessa”, kehottaa SKALin johtaja Petri Murto.
SKAL esitti viime viikolla valtiovarainministeriölle ammattidieselin valmistelun pikaista aloittamista ja käyttöönottoa. Ammattidiesel on EU-lainsäädännössä oleva verotusjärjestelmä, jossa kuorma-autoihin tankatusta dieselistä palautetaan polttoaineveroja takaisin auton haltijalle. Tällainen järjestelmä on käytössä yhdeksässä EU-maassa. Ammattidiesel on mainittu myös hallitusohjelmassa.
”Ammattidieseljärjestelmällä on nyt kiire”, toimitusjohtaja Anssi Kujala kiteyttää.
SKAL Kuljetusbarometri 1/2022 – kannattavuusennusteet
SKAL ry:n vuoden 2022 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 585 kuljetusyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKALin kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 200 SKAL-jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely toteutettiin 17.12.2021–7.1.2022.
Lämpötilasäädeltyjä kuormatiloja ja perävaunuja valmistava VAK Oy viettää 50. juhlavuottaan. Yrityksen perustaja, Lassi Virtanen, aloitti yritystoimintansa Vahdolla tammikuussa 1972. Tänä päivänä VAK-konserni on kasvanut yhdeksi Pohjoismaiden merkittävimmistä kuorma-autoliikenteen kalustovalmistajista.
Lassi Virtasen menestystarina alkoi Lauri-isän sepänpajasta. Lassi viihtyi pajassa jo lapsena niin hyvin, että isä kiinnitti poikaansa varten oman kahvan matalalle pajan oveen, jotta poika pääsi seuraamaan isän työntekoa ja auttelemaan aina kun halusi.
Isä kuoli liian varhain, Lassin ollessa 12-vuotias. Hän ehti kuitenkin juurruttaa poikaansa työnteon ja ahkeruuden arvon. Heti armeijasta päästyään vuonna 1972, Lassi Virtanen perusti isänsä vanhaan pajaan autokoriverstaan, Virtasen Autokoritehdas Ky:n.
Jo lapsena opittu työn arvo, ahkeruus ja halu palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla ovat vieneet Virtasen mukaan yritystä aina eteenpäin. Lassi tunnetaankin alalla innovatiivisena kehittäjänä, joka keksii ratkaisut haastavimpiinkin kuljetustarpeisiin. Lassilla ja VAK:lla on ollut merkittävä rooli esimerkiksi HCT-ajoneuvoyhdistelmien (High Capacity Transport) kehittämisessä. Suomen maanteillä liikennöivistä HCT-yhdistelmistä suurin osa onkin VAK:n valmistamia. Kaikkiaan yrityksen tuotannosta on sen historian aikana valmistunut jo liki 20 000 tuotetta.
Tänä päivänä VAK on kasvanut yhdeksi alan arvostetuimmista yrityksistä. VAK:lla on oma huoltokorjaamoketju ja myyntiyhtiöt Ruotsissa ja Norjassa, ja konserni työllistää yli 550 raskaan kuljetuskaluston osaajaa.
Lassi Virtanen esittelee kuormatilaa asiakkaille 1980-luvun alkupuolella.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi vuonna 2017 Lassi Virtaselle teollisuusneuvoksen arvonimen. VAK-konsernille ja Lassi Virtaselle on myönnetty myös Varsinais-Suomen maakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna 2008 sekä Entrepreneurial Spirit of Turku Award –palkinto vuonna 2010.
VAK:lta kerrotaan, että yritys juhlistaa 50-vuotistaivaltaan asiakkaille ja henkilökunnalle suunnattujen tapahtumien merkeissä.
Tilauskanta uuteen ennätykseen – avoimia työpaikkoja tarjolla runsaasti
VAK Oy:n toimitusjohtaja Ilpo Korhonen kertoo, että vuoden 2022 kapasiteetista on myyty jo suurin osa. ”Ennätyksellinen tilauskanta on luonut meille valoisat tulevaisuuden näkymät ja arvioimme kysynnän jatkuvan myönteisenä koko vuoden ajan. Harmiksemme markkinoilla on kuitenkin edelleen saatavuusongelmia puolijohdekomponenteissa ja joissain tuotantomateriaaleissa, materiaalien toimitusajat ovat pidentyneet ja yleinen hintataso on noussut. Myös autotehtaiden tuotanto-ongelmista johtuvat alustojen myöhästymiset aiheuttavat meille paineita mukauttaa tuotanto-ohjelmaamme liki viikoittain”, kertoo Korhonen.
”Vahvasta kysynnästä johtuen meillä on jatkuva pula uusista työntekijöistä. Vahdon tehtaalla on avoinna tälläkin hetkellä parikymmentä työpaikkaa ja VAK Huoltopalvelupisteisiin eri puolille Suomea palkataan uusia osaajia noin 15 tämän vuoden aikana. Kannustan hakemaan meille töihin, vaikka henkilöllä ei olisikaan alalta ammattitutkintoa. Tarvittaessa koulutamme motivoituneen työnhakijan itse ja tarjoamme mahdollisuuden myös oppisopimuskoulutukseen. Meillä on uudet modernit työtilat ja mukava yhdessä tekemisen meininki. Tervetuloa markkinajohtajan matkaan”, kehottaa Korhonen.
Kuvassa vas. myyntijohtaja Matti Virtanen, VAK:n perustaja Lassi Virtanen sekä toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.
Vastuullisen kuljettamisen puolesta – Perävaunun sähköinen avustava akseli -tutkimushanke käynnissä
VAK kertoo haluavansa olla edelläkävijä vastuullisemmassa liikenteessä ja lanseeraa juhlavuoden kunniaksi uuden, yrityksen arvoja tukevan sloganin Vastuullisen kuljettamisen puolesta. Yritys tiedottaa tutkivansa aktiivisesti uusia maantieliikenteen energiatehokkuuden lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen tähtääviä innovaatioita.
Yksi VAK:n konkreettinen tutkimushanke on perävaunun jarrutusenergiaa talteenottavan ja sähköisen avustavan akselin eli ”E-akselin” tutkimustyö. E-akseleiden avulla voidaan siirtyä muun muassa pienempitehoisiin vetoautoihin, sekä lisätä vetävä akseli optimaalisempaan paikkaan yhdistelmässä, jolloin vetopitoa ääritilanteissa saadaan parannettua. Merkittävä osa tutkimushanketta on kehittää ja testata ohjausjärjestelmää sekä tutkia jarrutusenergian talteenottoa, energian varastointia akkuihin ja avustavan akselin käyttäytymistä testiolosuhteissa.
Suomessa kuljetukset ovat hyvin useasti kahdensuuntaisia, joissa toiseen suuntaan on selvästi kevyempi kuorma. Avustavalla akselilla energiatehokkuutta saadaan parannettua pienempitehoisen vetoauton ratkaisulla ja käyttämällä akkupakettiin varastoitua energiaa ylämäissä ja liikkeelle lähdöissä. Oletus on, että energiaa talteenottava ja lisätehoa antava E-akseli sopii Pohjoismaiden tieverkostoon hyvin, koska maksimitehontarpeet eivät ole kestoltaan pitkiä ja tarve on yleensä lyhytaikainen.
VAK on saanut E-akselin tutkimushankkeeseen tukea Business Finlandilta. Tutkimushanke käynnistyi syksyllä 2021 ja sen on määrä valmistua kesään 2022 mennessä.
Viime vuonna voimaan astuneen Ajoneuvolain (82/2021) mukaan luvanvaraisessa tavaraliikenteessä käytettävän auton rekisterikilpiä ei tarvitse enää kiinnittää muista poikkeavan ”keltaiseen kohoreunaiseen kehykseen.” Tämä tieto ei kuitenkaan ole välttämättä saavuttanut esimerkiksi kaikkia viranomaisia.
Kun ajoneuvolaki uudistui viime vuonna, tarkalleen sanottuna maaliskuun 1. päivä 2021, se sisälsi myös aiemman ajoneuvojen rekisteröinnin asetuksessa (893/2007) määritellyn pykälän rekisterikilpien kiinnityksestä.
Siinä missä tämä aiempi 22§ määritteli näin: ”Luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen käytettävän auton rekisterikilvet on kiinnitettävä erilliseen, niitä ympäröivään keltaiseen kohoreunaiseen kehykseen, jonka leveys on 20 mm”, ei tätä mainintaa enää uudesta laista löydy.
Uusi laki kertoo kokonaisuudessaan kilpien kiinnityksestä seuraavaa:
Ajoneuvoa varten annettuja rekisterikilpiä ei saa kiinnittää ajoneuvoon ennen kuin ajoneuvo on ensirekisteröity.
Rekisterikilvet on kiinnitettävä autossa eteen ja taakse, traktorissa ja moottorityökoneessa eteen tai taakse, moottorikelkassa ja raskaassa moottorikelkassa molemmille sivuille ja muussa ajoneuvossa taakse kilville varattuihin paikkoihin. Rekisterikilpi on tarvittaessa pohjustettava tai kehystettävä siten, ettei se ajoneuvoa käytettäessä vahingoitu. Rekisterikilpeä ei saa taittaa, leikata eikä peittää miltään osin.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin rekisterikilpien kiinnittämisestä.
Tosin pykälässä on varaus, että asiasta voidaan säätää tarkemmin jatkossa, mutta ainakaan toistaiseksi tällaista tarkentavaa asetusta ei ole annettu. Toisin sanoen keltaisia, eli käytännössä oransseja, nälkäraameja ei tarvitse näiden lakien valossa enää käyttää, joskaan niiden käyttöä ei myöskään kielletä. Luvanvaraista liikennettä voidaan valvoa nykyään käytössä olevien järjestelmien avulla muilla tavoin, eikä näin ollen tarvetta erilliselle merkintätavalle ole koettu enää tarpeelliseksi.
Tästä asiasta ei kuitenkaan ilmeisesti ole järjestetty esimerkiksi työssään valvontaa tekeville viranomaisille sen tarkempaa tiedotuskampanjaa, joten nälkäraamittomalla luvanvaraisella autolla liikkuvat saanevat varautua ainakin jonkinasteiseen vääntöön pysäytysten yhteydessä. Uusi laki on kuitenkin yksiselitteinen, joten pykälään 100 vetoamalla asian ei pitäisi jäädä tästä kiinni.
Millog Oy on allekirjoittanut sopimuksen Hämeen Diesel Oy:n koko osakekannan ostamisesta. Omistusoikeus siirtyy Millogille 3. tammikuuta 2022, ja yhtiö jatkaa Millogin omistuksessa itsenäisenä tytäryhtiönä. Hämeen Dieselin toimitusjohtaja Toni Koivula jatkaa tytäryhtiön toimitusjohtajana ja Ossi Ranta vastaa hankinnasta ja myynnistä.
Vuonna 1966 perustetun Hämeen Dieselin liiketoimintaan kuuluu diesel- ja bensiinimoottoreiden ja työkonevaihteistojen korjaukset sekä tehdasuusien ja peruskorjattujen vaihtomoottoreiden myynti. Yhtiön liikevaihto edellisellä tilikaudella oli 2,4 milj. euroa ja yhtiön palveluksessa on 18 henkilöä. Yhtiön toiminta-alue ulottuu Suomen lisäksi Pohjoismaihin sekä Baltian alueelle, ja asiakaskuntaa löytyy niin satamista, sahoista, paperi- ja kaivosteollisuudesta kuin raskaan kaluston rahtiliikenteestä.
”Strategiamme mukainen kasvu ja palvelutarjoaman kehitys etenee suunnitellusti, Hämeen Diesel on jo neljäs Millog-yhtiöiden kahden viime vuoden aikana ostama yritys. Integroinnit yritysperheeseemme ovat sujuneet hyvin ja pystymme yhä paremmin palvelemaan asiakkaitamme laajennetulla palvelutarjoamallamme sekä huolehtimaan kotimaisesta huoltovarmuudesta. Hämeen Dieselin oston kautta Millog yhdessä toisen omistajansa Patrian (Linnavuori) kanssa tarjoaa Suomen laajimman dieselmoottoreiden huolto-ja kunnossapitopalvelun asiakkaillemme. Olemme innoissamme saadessamme yhtiöperheeseemme Hämeen Dieselin kyvyt ja ammattitaitoiset resurssit”, Millogin toimitusjohtaja Sami Pitkänen kertoo.
”Olemme ylläpitäneet ja kehittäneet kokeneen henkilöstömme ammattitaitoa aktiivisesti ja huolehtineet siitä, että toimintamme vastaa laatujärjestelmän vaatimuksiin. Liittyessämme osaksi Millog-yhtiöitä saamme entistä leveämmät hartiat kehittää toimintaamme ja kasvattaa osaamistamme. Tämä tuo meille hienon mahdollisuuden viedä yhdessä Millogin kanssa yhtiömme liiketoiminta kokonaan uudelle tasolle”, Toni Koivula sanoo.
”Millog-yhtiöt tukee uusia tytäryhtiöitään monin tavoin liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisessä, mikä tuo lisäarvoa niin yhtiöperheelle kuin sen tytäryhtiöiden toiminnalle. Kasvaessamme voimme tarjota strategisille kumppaneillemme älykästä ja kestävää elinkaaren hallintaa ja kunnossapitoa entistä kattavammalla sisällöllä ja yhä laajenevalla maantieteellisellä alueella”, uusien liiketoimintojen johtaja Manu Skyttä toteaa.
Hämeen Diesel Oy:n hankinnasta ja myynnistä vastaava Ossi Ranta, toimitusjohtaja Toni Koivula sekä Millogin toimitusjohtaja Sami Pitkänen ja Uudet liiketoiminnot, johtaja Manu Skyttä.
Volvo Trucksille vuosi 2021 oli erittäin vahvan kasvun aikaa. Kokonaismarkkina Suomessa yli 16 tonnin painoluokassa kasvoi 3,9 % ja Volvon kasvu vuoden takaiseen oli peräti 22,1 %.
”Yleisesti alalla seuratussa raskaiden kuorma-autojen yli 16 tonnin painoluokassa Volvon osuus oli 37,2 % ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna toimitetuissa autoissa oli 161 kappaletta”, kertoo Volvo Finlandin myyntijohtaja Reino Manninen.
Volvo oli Suomen markkinajohtaja kuorma-autoissa yli 10-, 16- ja 28 tonnisten autojen painoluokissa. Kuljetusalakohtaisesti Volvo menestyi myös erinomaisesti ja oli markkinajohtaja puu-, maansiirto-, kaukoliikenne-, rekkaveturi-, vaihtolava- ja nosturiautoissa.
Volvo Trucks Finlandin mukaan tämä menestys perustuu pitkäaikaiseen ja systemaattiseen työhön asiakkaiden liiketoiminnan tukemiseksi.
”Myös vuonna 2021 Volvon tuotetarjonta ja palvelut ovat kehittyneet ja markkinoille on tuotu uutta niin palveluiden kuin tuotteidenkin puolella. Näiden uudistusten avulla Volvon asiakkaat ovat päässet käytännössä toteamaan entisestään parantuneen polttoainetehokkuuden ja uuden Volvo-malliston kaikki edut, jotka helpottavat kuljettajan työtä ja auttavat asiakkaitamme menestymään entistä paremmin”, Manninen sanoo.
Volvolta kerrotaan, että päättyneen vuoden aikana esiintyi ajoittain haasteita tehtaiden tuotannossa. Siitä huolimatta Volvo kokee onnistuneensa omien sanojensa mukaan erinomaisesti asiakastoimituksissa Suomessa.
”Avoin, rehellinen ja oikea-aikainen tiedottaminen tuotannon tilanteesta kaikille osapuolille auttoi Volvoa menestymään. Tiivis yhteistyö päällirakentajien kanssa, tuotannon suunnittelu yhteistuumin ja pikainen reagointi poikkeamiin auttoi Volvoa hoitamaan asiakastoimitukset suunnitellusti ja oikea-aikaisesti. Myös laaja valikoima Volvon Rent-autoja on auttanut pitämään asiakkaiden pyörät pyörimässä”, Reino Manninen summaa.
Vaikka nykyisessä saavutuksessa on mukava paistatella, Volvo Trucks tähyää myös eteenpäin. Yritys linjaa tavoitteekseen vähentää CO2-päästöjä tuotannossa olevien ja myytyjen autojen osalta vuoteen 2030 mennessä 50 % verrattuna vuoden 2019 tasoon. Vuoteen 2040 mennessä tavoite on 100 %.
”Volvon dieselmoottoreita on edelleen kehitetty ja niiden polttoainetalous on kehittynyt huimasti. Me pystymme myös jo nyt toimittamaan laajan valikoiman kaasu- ja sähkökäyttöisiä kuorma-autoja moniin eri kuljetustehtäviin”, Manninen päättää.
Kaikki alkoi vuonna 1872, kun Gottfried Schenker, Schenker & Co. -yhtiön perustaja tarjosi ensimmäiset konsolidoidut rautatiekuljetukset Pariisista Wieniin. Puolentoista vuosisadan ajan DB Schenkerin työntekijät ovat auttaneet asiakkaitaan toimittamaan tavaroitaan kaikkialle maailmassa. Suomessa DB Schenkerin juuret ulottuvat vuosiin 1930 ja 1960. Vuonna 1930 sai alkunsa Kiitolinjan eli kotimaan tavaraliikenteen kulmakiven historia ja vuonna 1960 perustettiin kansainvälisiin kuljetuksiin Oy Polar-Express Ab.
Gottfried Schenker perusti DB Schenkerin Wienissä Itävallassa 1. päivänä heinäkuuta 1872. Hänen ajatuksensa yksittäisten lähetysten kokoamisesta isommiksi kuljetuseriksi oli aikanaan alan täysin muuttanut innovaatio. Tämän perinnön pohjalta DB Schenker on laajentunut joka puolelle maapalloa ja kaikkiin kuljetusmuotoihin. Toimitusketjujen hallinnan pitkä ja perusteellinen kokemus on tehnyt 150 vuodessa saksalaisesta yrityksestä yhden maailman johtavista logistiikkapalveluiden tarjoajista.
DB Schenkerin toimnnan juuret Suomessa 1960-luvulta tähän päivään
1960-luvulla tavaraliikenne kasvoi Suomessa voimakkaasti, lisäten kuljetuslinjojen ja liikennöitsijöiden määrää. Autoja lähti Suomesta yhä enemmän myös Eurooppaan. Vuonna 1960 Suomen Huolintaliikkeiden liitto ja 29 suomalaista huolintaliikettä perustivat Oy Polar-Express Ab:n hoitamaan kansainvälisiä maantiekuljetuksia.
Polar-Express keskittyi Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan sekä Englannin välisiin kuljetuksiin. Samana vuonna solmivat yhteistyösopimuksen kotimaan tavaralinjaliikennettä harjoittava Kiitolinja Oy ja ulkomaan liikennettä harjoittava Finnexpress Oy. Vuonna 1956 perustettu Finnexpress Oy oli jo tuolloin johtava yritys Suomen ja Ruotsin välisissä autokuljetuksissa.
1970-luvulla aloitettiin aikataulutettu linjaliikenne koti- ja ulkomaanliikenteessä. Venäjän ja Suomen välinen kauppa kasvoi työllistäen kuljetusyrityksiä. Terminaaleihin ja uusiin kalustoon investoitiin. Kuljetusyritykset rakennuttavit myös maaliikennekeskuksia, jotta kasvava tavaravirtaa pystyttäisiin hoitamaan, huolitsemaan sekä kuljettamaan tehokkaasti.
1980-luvulla ulkomaankaupan vienti- ja tuontinäkymät olivat hyvät. Kuljetusyritykset erikoistuivat ja niissä alettiin tiedostaa tehokkuuden ja volyymien edut. Vuosikymmenen loppu on kuljetusalalla suurten muutosten aikaa. Perheyrityksiä myydään suuriin konserniyrityksiin. Vuonna 1986 kehitysyhtiö Spontel Oy:n omistama Speditor Oy ostaa Polar-Expressin. Myös ulkomaisissa alan yrityksissa tapahtuu yrityskauppoja sekä fuusioita. Vuonna 1987 ruotsalainen kuljetusyritys Bilspedition AB siirtää Bilspedition International AB:n toiminnot AB Scanspedille sekä ostaa 49 % Suomen Kaukokiito Oy:n kansainvälisen liikenteen liiketoiminnasta. Se eriytetään omaksi yhtiökseen Autotransit Oy:ksi. Vuonna 1988 Speditor hankkii Kuljetusliike V. Saari Oy:n koko osakekannan. Tällöin sille siirtyy myös enemmistö Kiitolinjasta ja Finnexpressistä. Speditoriin yhdistetään myös vuonna 1970 perustettu pakettikuljetuksiin erikoistunut Kuljetusliike P. Lumiaho. Yrityksen nimeksi tulee Cargo Express Oy. Samana vuonna Bilspedition ostaa osake-enemmistön Autotransit Oy:stä. Yrityksen nimi muutetaan Scansped Oy:ksi.
1990-luvun alussa ulkomaisia kuljetusyrityksiä alkaa tulla Suomen kuljetusmarkkinoille runsaasti. Suomalaisia kuljetusyrityksiä siirtyy ulkomaisten omistukseen. Kuljetus- ja huolinta-alan yritysten kansainvälistyminen ja keskittyminen on alkanut. Vuonna 1990 Bilspeditionin omistama Scansped Group AB ja Speditor sopivat yhteistyöstä, minkä seurauksena Scansped Oy ja Finnexpress Oy, Oy Polar-Express Ab sekä T.I.E. International Transport Ltd yhdistetään yhdeksi yhtiöksi, jonka nimeksi tulee Scansped Oy. Loppuvuodesta Bilspedition, sittemmin BTL, ostaa koko Speditorin osakekannan. Speditoriin kuuluva Merihuolto Oy liitetään konserniin kuuluvaan Wilson Groupiin. Yrityksen nimeksi tulee Wilson Finland Oy.
Vuonna 1996 Suomen BTL-yhtiöiden määrä kasvaa, kun Bilspedition ostaa Finnlines-konsernilta Oy Huolintakeskus Ab:n. Kaupan myötä Finnlines-konsernista tulee BTL:n suurin osakkeenomistaja. Emokonserni muuttaa nimensä Bilspedition Transport & Logistics (BTL) AB:ksi, joka kuvastaa selkeästi sen ydinliiketoimintoja.
Marraskuussa 1997 BTL/Scansped ja saksalaisen Stinnes AG:n omistama Schenker Eurocargo aloittavat mittavan yhteistyön Euroopan kuljetus- ja logistiikka-alalla. Vuonna 1998 Stinnes ostaa Finnlines Ab:n osuuden BTL:stä. Schenkerin ja BTL:n maakuljetustoiminnot yhdistetään ja niistä muodostetaan suuri, 30 Euroopan maata käsittävä kuljetus- ja logistiikkapalveluja tarjoava verkko. Scansped Oy:n uudeksi nimeksi tulee Schenker-BTL Oy. Vuonna 1999 Stinnes hankkii osake-enemmistön BTL:stä ja myy Wilsonin eli BTL:n lento- ja merirahtitoiminnot.
2000-luku ei ala muutoksitta. Vuonna 2001 Huolintakeskuksen koko liiketoiminta myydään John Nurminen -konsernille. Vuoden mittaan eri maiden Schenker-BTL-yhtiöiden nimet muutetaan Schenkeriksi, jolloin Suomessa Schenker-BTL Oy:stä tulee Schenker Oy.
Vuosikymmenen alkuvuosina Suomen Schenker-yhtiöissä yhdistetään toimintoja. Kansainvälisiä lento-, meri- ja näyttelypalveluita hoitava Schenker International AB Filial i Finland yhdistetään Schenker Oy:hyn; Kiitojakelu Oy:stä, Cargo Express Oy:stä ja Pakettilinjasta muodostetaan Schenker Express Oy ja Kiitoliikenne Saari Oy:n nimi muutetaan Schenker Cargo Oy:ksi.
Vuoden 2008 alussa otetaan maailmanlaajuisesti käyttöön nimi DB Schenker, jossa konkretisoituu Schenker-yhtiöiden rooli saksalaisen Deutsche Bahn -konsernin kuljetus- ja logistiikkadivisioonana.
Kotimaassa konserni laajenee kotijakelupalveluihin JOT Logistiikka Oy:n ostolla. Palvelurakennetta selkeytetään edelleen keskittämällä kotimaan palvelutuotantoa yhteen yhtiöön: Schenker Express Oy:n pakettiliiketoiminta siirretään Schenker Cargo Oy:hyn.
2010-luvun alkaessa organisaatiorakennetta selkeytetään entisestään, kun JOT Logistiikka Oy sulautetaan Schenker Cargo Oy:hyn. Nyt kaikki kotimaan kuljetuspalvelut voidaan tarjota yhden yhtiön kautta. Toimintoja selkeytetään myös transitovarastoinnin osalta siirtämällä Schenker Oy:n transitoliiketoiminta Schenker Cargo Oy:n vastuulle. Heinäkuussa 2010 Hangartner Oy:n liiketoiminta siirretään Schenker Oy:lle, millä vahvistetaan ja selkeytetään Euroopan maakuljetusten tarjontaa. Hangartnerin intermodaalikuljetukset jatkuvat Schenker Oy:ssä omana tuotteenaan nimellä DB SCHENKER hangartner.
Vuosikymmen alkaa myös pääkaupunkiseudun uusien toimitilojen investointisuunnitelmilla: Vantaan Viinikkalaan päätetään rakentaa uusi maaliikennekeskus, johon siirretään Helsingin Metsälän toiminnot ja Nurmijärven Ilvesvuoreen rakennetaan uusi logistiikkakeskus. Rakennushankkeet saavat projektinimen Relocation 2015.
Maaliskuussa 2012 Oy Schenker East Ab ostaa Suomen Kiitoautot Oy:n, joka tuottaa Kiitolinja-palveluita Itä-Suomessa ja Kainuussa. Näin pitkäaikaisesta Kiitolinja-ketjukumppanista tulee osa Suomen DB Schenkeriä, jossa se tuottaa Kiitolinja-palveluita Schenker Cargo Oy:n rinnalla.
Relocation 2015 -hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu syyskuussa 2012, kun Nurmijärven Ilvesvuoressa avataan uusi 25 000 neliömetrin logistiikkakeskus. Ilvesvuoren logistiikkakeskus täyttää TAPA A ja ATEX-vaatimukset sekä Tukesin kemikaalituotteiden varastoinnin vaatimukset.
Keväällä 2013 aletaan Vantaan Viinikkalaan rakentaa uutta maaliikennekeskusta, jossa yhdistetään saman katon alle kaikki Helsingin Metsälässä sijaitsevat maa-, lento- ja merikuljetusten terminaalitoiminnot. Viinikkalan 15 hehtaarin tontille rakennetaan yli 52 000 neliömetriä terminaali- ja toimistotiloja.
Toukokuun 1. päivänä 2014 Suomen DB Schenker -yritykset Schenker Cargo Oy ja Suomen Kiitoautot Oy sulautuvat Schenker Oy:hyn. Fuusion myötä kaikki DB Schenkerin kuljetus- ja logistiikkapalvelut tarjotaan yhden yrityksen kautta. Kiitolinja säilyy edelleen kotimaan tavaralinjaliikenteen tuotenimenä.
Kesä-heinäkuussa 2015 otetaan käyttöön Vantaan Viinikkalassa uudet terminaali- ja pääkonttoritilat. Vanhat Helsingin Metsälässä sijainneet terminaalit puretaan asutuksen tieltä.
Kesäkuun 1. päivänä 2016 Suomen DB Schenker yhtenäistää kotimaan Kiitolinja-kuljetuspalvelut ja kansainvälisen liikenteen kuljetuspalvelut DB Schenker -tuotteiksi. Tässä yhteydessä Kiitolinja jää tuotenimenä historiaan. Vähälä Yhtiöt jatkaa itsenäisenä partnerina DB Schenkerin kotimaan kuljetuspalveluiden tuottajana Keski- ja Pohjois-Suomessa. DB Schenkerin isot rakennusinvestoinnit jatkuvat Suomessa, kun joulukuussa 2016 avataan Vaasan uusi terminaali.
Vuonna 2017 Suomen yhtiörakennetta yksinkertaistetaan edelleen: Suomen konsernin emoyhtiö Oy Schenker East Ab sulautuu Schenker Oy:hyn 31.10.2017.
Terminaalihankkeet etenevät, kun helmikuussa 2018 avataan uusi terminaali Porissa. Samaan aikaan on käynnissä Turun alueterminaalin suunnittelutyö.
2020-luku
Vuosikymmen vaihtuu globaalin koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Kesällä 2020 otetaan käyttöön Liedossa uusi Turun alueen terminaali ja vanhat terminaalialueet Turun satamassa vapautuvat uudisrakentamiselle. Samalla on jo alkanut Tampereen uuden alueterminaalin rakennushanke.
Lokakuun 14. päivänä 2021 DB Schenker ostaa pitkäaikaisen ketjukumppaninsa Vähälä Yhtiöt ja Vähälä Logistics Oy:stä tulee Schenker Oy:n tytäryhtiö. Näin DB Schenkerin kotimaan verkosto laajenee koko Suomeen.
Vuonna 2022 Kouvolaan valmistuva 42 hehtaarin Kouvola RRT on Suomen ensimmäinen kuivasatama. Terminaaliin tulee Suomen pisimmät 1,100m lastausraiteet, joille voi ajaa sähköveturilla. Junia ei tarvitse pilkkoa lastausta varten, joten se on kustannustehokasta ja nopeaa. Terminaalista on jo valmiina 80 prosenttia ja ensi keväänä alkaa Suomen mittavin asfaltointiurakka, kun terminaalikenttä päällystetään.
Kouvolassa toimii jo pienempi rautatie- ja maantieterminaali sekä klusteri alan yrityksiä ja toimijoita. Kouvola valittiin vuonna 2020 yhdeksi Euroopan parhaimmista logistiikkakeskuksista Saksan logistiikkakeskusten liiton rankingissa.
”Vuonna 2023 alueen palvelut monipuolistuvat merkittävästi, kun Kouvola Rail and Road -intermodaaliterminaali otetaan käyttöön. Terminaali yhdistää maantie- ja rautatiekuljetukset ja mahdollistaa jopa yli kilometrin mittaisten junien käsittelyn alueella. Junien suurin akselipaino voi olla peräti 25 tonnia”, kertoo projektipäällikkö Tero Valtonen Kouvolan RRT-hankkeesta.
Intermodaaliterminaali valmistuu kovaa vauhtia
”Terminaalin yli kilometrin mittaiset laiturit on valettu, raiteiden valmistelutyöt ovat käynnissä ja ensi keväänä nähdään Suomen suurin asfaltointityömaa, kun terminaalikenttä saa kestopäällysteen”, kertoo Valtonen. Päällystettävää on lähes 370 000 m2.
Uusi terminaalialue rakennetaan ympäristö- ja materiaalitehokkaasti, muun muassa kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Asfaltoinnissa hyödynnetään läheisen valtatien vanhaa asvalttia ja alueen teiden rakentamiseen on käytetty purettujen rakennusten mm. koulujen betonia. Lähes kaikki hankkeeseen tarvittu kiviaines on saatu rakennuspaikalta. Se on tuonut merkittävää kustannussäästöä.
Kouvolan terminaalialue ja sen ympärille rakentuva tuotannollinen toiminta palvelee lähitulevaisuudessa laajasti logistiikka-alan yrityksiä suurista operaattoreista pieniin kuljetusalan toimijoihin.
Kaikille toimijoille avoin kuivasatama
”Open access -periaatteella toimiva terminaali yhdistää eri liikennemuodot ja siellä pystytään käsittelemään yli kilometrin mittaisia junia kokonaisina. Valmistuvalla 42 hehtaarin terminaalialueella tullaan toteuttamaan uudenlaisia lastinkäsittelymenetelmiä robotiikkaa ja digitaalisuutta hyödyntämällä. Vuonna 2022 terminaalialueelle rakennetaan kaksi uutta lastausraidetta Väyläviraston toimesta”, kertoo Valtonen.
Kouvola RRT on Suomen ainoa EU:n liikenteen ydinverkon rautatie- ja maantieterminaali ja osa Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä. Rakenteilla olevalla alueella Kouvolan logistiikan palvelutaso nostetaan vastaamaan EU:n tavoitteita. TEN-T-ydinverkko toteutetaan EU-tasolla määritettyyn palvelutasoon vuoteen 2030 mennessä.
Kouvola on myös Suomen sisäisten kuljetusten kannalta sijainniltaan erinomainen. Kouvolasta on hyvät yhteydet esimerkiksi Vuosaaren, HaminaKotkan, Turun ja Naantalin satamiin. Tavaravirrat liikkuvat sujuvasti myös Pohjois-Suomeen ja edelleen Ruotsiin ja Norjaan. Kouvola RRT toimiikin merkittävänä linkkinä Pohjois-Euroopan ja Aasian logistiikassa.
Mikä on Kouvola RRT?
Rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT (Rail and Road Terminal) -hanke on osa Kouvolan logistiikka-alan ja terminaalitoimintojen kehittämistä.
Koko RRT-alueen rakentamisen ja suunnittelun pinta-ala on 170 hehtaaria.
Vuonna 2022 valmistuvan Intermodaaliterminaalin pinta-ala radan pohjoispuolella on 42 hehtaaria. Sen kustannus on noin 40 miljoonaa euroa. Tästä Kouvolan kaupungin osuus on noin 28 M€ ja valtion osuus (Väylävirasto) 4,4 M€. EU rahoitusta hankkeeseen on saatu 9,9M€.
Kouvola RRT on moderni ja monipuolinen, eri kuljetusmuotoja yhdistävä terminaalialue, joka palvelee tasapuolisesti kasvavan kotimaisen ja kansainvälisen konttiliikenteen tarpeita.
Kouvola RRT vastaa EU:n määrittämiin tarpeisiin ilmastorasituksen pienentämiseksi.
Saksan logistiikkakeskusten liitto, Deutsche GVZ-Gesellschaft mbH valitsi maaliskuussa 2020 Kouvolan RRT-logistiikka-alueen yhdeksi Euroopan parhaimmista.
Työt sahatavaraa ja puujalosteita valmistavassa Keitele Forestissa jatkuvat vanhaan tapaan yleissitovan työehtosopimuksen päättyessä vuodenvaihteessa. Yhtiön omat työehdot turvaavat jatkuvuuden ja parantavat työntekijöiden palkkatasoa yleistä linjaa enemmän.
”Vastuullisena työnantajana olemme velvoitettuja ottamaan käyttöön yhtiön omat työehdot, kun mekaanisen metsäteollisuuden yleissitova työehtosopimus päättyy vuoden vaihteessa. Työmarkkinoiden muutostilanteessa ja työvoimapulan uhatessa haluamme pitää työntekijöistämme kiinni ja sitoudumme pitämään työehdot hyvinä”, Keitele Forestin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo.
Kylävainio korostaa, että Keitele Forestin omat työehdot noudattavat vuoden vaihteessa päättyvän yleissitovan sopimuksen linjoja. Työehtojen tarkoituksena on varmistaa töiden häiriötön jatkuminen. Ehdot myös takaavat ansiotason kehityksen ja korottavat työntekijöiden palkkoja yleistä linjaa enemmän. Ensimmäiset palkankorotukset astuvat voimaan heti vuoden vaihtuessa.
Teollisuusliitto edustaa vain osaa Keitele Forestin työntekijöistä, mutta se on vaatinut yhtiötä hyväksymään sanelemansa uuden työehtosopimuksen. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on painostanut Keitelettä sopimuksen tekemiseen pysäyttämällä Keiteleen tuotteiden viennin.
Helsingin käräjäoikeus on määrännyt AKT:n lopettamaan tukitoimet miljoonan euron sakon uhalla. Päätös on annettu AKT:lle tiedoksi 22.12.2021, mutta saarto jatkuu yhä. Käräjäoikeuden mukaan saarron keskeyttävä turvaamistoimi on oikeutettu, sillä AKT:n painostustoimet saattaisivat johtaa pakottamalla tehtyyn sopimukseen, joka olisi pätemätön.
Kylävainio korostaa, että yhtiö ei halua rajoittaa työntekijöiden järjestäytymistä tai laillisia työtaisteluita, mutta kiistassa täysin ulkopuolisen AKT:n toimia ja oikeuden päätöksen halveksimista ei voida hyväksyä.
”Odotamme, että käräjäoikeuden päätöstä kunnioitetaan ja AKT lopettaa laittoman saarron. Myös keskustelujen aloittaminen Teollisuusliiton kanssa on mahdotonta AKT:n laittoman painostuksen jatkuessa”, Kylävainio toteaa. ”Keitele Forest ei pyri rajoittamaan työntekijöiden järjestäytymistä ja laillisia työtaisteluita, mutta ei voi hyväksyä Keiteleen työehtojen suhteen täysin ulkopuolisen AKT:n laitonta saartoa”, hän jatkaa.
Sen sijaan keskustelut Keitele Forestin oman henkilökunnan kanssa jatkuvat vuodenvaihteen molemmin puolin. ”Kuuntelemme näkemyksiä ja olemme valmiita kehittämään työehtoja pitkäjänteisesti yhdessä työntekijöiden kanssa”, Kylävainio linjaa.
Taustaa:
Mekaanisen metsäteollisuuden yleissitova työehtosopimus päättyy vuoden vaihtuessa. Keitele Forest kertoo valmistelleensa omat yrityskohtaiset työehtonsa varmistaakseen töiden jatkumisen ja turvatakseen pitkäjänteisesti työntekijöiden oikeudet. Työehdot on toimitettu myös Teollisuusliitolle 21.12.2021.
Keitele Forestin mukaan sen työehdot parantavat henkilökunnan ansiotasoa yleistä tasoa enemmän ja noudattavat muilta osin aiemman yleissitovan sopimuksen linjoja. Esimerkiksi työaika ja palkallisten vapaapäivien määrä pysyy entisellään.
Osaa Keiteleen työntekijöistä edustava Teollisuusliitto on vaatinut yritystä hyväksymään laatimansa uuden työehtosopimuksen. Painostaakseen Keitele Forestia sopimukseen Teollisuusliitto asetti yhtiön saartoon ja ylityökieltoon 10.12.2021. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ilmoitti tukevansa Teollisuusliiton saartoa lopettamalla Keitele Forestin tuotteiden käsittelyn Suomen satamissa 21.12.2021 alkaen.
Helsingin käräjäoikeus määräsi samana päivänä AKT:n väliaikaisesti lopettamaan saarron miljoonan euron sakon uhalla. AKT on jatkanut saartoa oikeuden päätöksestä huolimatta.
Teollisuusliitto on ilmoittanut aloittavansa Keitele Forestia, Keitele Wood Productsia, Keitele Timberiä ja Keitele Energyä koskevan työnseisauksen 13.1.2022.
Itä-Suomessa Keiteleellä, Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Lapissa Kemijärvellä toimiva Keitele Forest työllistää suoraan noin 550 henkilöä ja välillisesti yli 1500 henkilöä metsänhoidossa, puunkorjuussa sekä kuljetuksessa ja logistiikassa.
Keitele Forest kertoo, ettei se ole 40 vuoden historiansa aikana lomauttanut tai irtisanonut henkilökuntaansa. Konserni on viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana investoinut sahoihinsa ja jatkojalostukseen Suomessa yhteensä 200 miljoonaa euroa. Keiteleen tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin.
Tamperelainen kuljetusalan yritys Flowertrucks Oy kertoo olevansa ensimmäinen suomalainen yritys, joka tarjoaa kaikki kuljetuksensa hiilineutraaleina Keski-Eurooppaan. Myös yrityksen varastotoiminnot ovat hiilineutraaleja.
”Emme halua jäädä odottamaan vähäpäästöisempiä ja päästöttömiä ratkaisuja, vaan teemme ympäristön eteen nyt kaiken sen, minkä voimme. Siksi kompensoimme ne päästöt, joita emme vielä pysty vähentämään”, toimitusjohtaja Pasi Ruokostenpohja kertoo.
Hiilineutraalit kuljetukset ja varastotoiminnot ovat automaattisesti Flowertrucksin asiakkaiden käytössä ja pienentävät myös niiden hiilijalanjälkeä Flowertrucksin palveluiden osalta.
Flowertrucks kompensoi kuljetustensa ja varastotoimintansa päästöt Hiilinielurekisterissä, joka luo, kasvattaa ja säilyttää lisähiilinieluja suomalaisissa talousmetsissä tuhkalannoittamalla niitä. Hiilinielurekisteri on ainoa suomalainen kompensaatiopalvelu, jolla on kansainvälinen ISO-standardin mukainen sertifikaatti.
”Se, että kompensaatioon käytetyt varat ja sen aikaansaamat hyödyt jäävät Suomeen, on meille merkittävä asia. Hiilinielurekisteri parantaa talousmetsien hoitoa ja lisää siten koko arvoketjun, myös kuljetusalan, työllisyyttä”, Ruokostenpohja sanoo.
Vaikka hiilineutraalit kuljetukset ja varastotoiminta ovat yritykselle merkittävä askel, aktiivinen työ päästöjen vähentämiseksi jatkuu, Flowertrucksilta muistutetaan.
Toukokuun ensimmäisenä lauantaina, 3.5.2025 järjestetään Lahden Kujalassa jälleen autokansan suosioon ajanut Retro Trucks Lahes 2025 -tapahtuma. Eilispäivän kuljetuskaluston värittämässä tapahtumassa on myös raskaan kaluston rompetori sekä...
Verkkosivusto käyttää evästeitä parantaakseen käyttökokemustasi. Oletamme että tämä on sinulle ok mutta voit halutessasi kieltää niiden käytön.HyväksyLue lisää
Privacy & Cookies Policy
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
