Facebook Instagram
Tilaa Raskas Kalusto-lehti

Powder-Transin historia puolen vuosisadan mittainen

Tänään 27.1.2022 on kulunut päivälleen 50 vuotta siitä, kun Carl-Johan Blomqvist ajoi ensimmäisen kuormansa yksityisyrittäjänä. Tästä alkoi toiminta, jonka ansiosta Powder-Trans -konserni on nykyisin yksi jauhekuljetusalan johtavista yrityksistä Pohjoismaissa. Yrityksellä on 120 ajoneuvoa, 30 miljoonan euron liikevaihto ja se työllistää 220 henkeä.

Carl-Johan Blomqvist ajoi ensimmäisen kuormansa 27.1.1972 Kemiön maasälpätehtaalta Lahden Lasitehtaalle. Tänään, tasan 50 vuotta myöhemmin, Powder-Transin sinivalkoisia ajoneuvoyhdistelmiä näkee Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan sekä Baltian maiden maanteillä, ja yritys on yksi alan johtavista toimijoista Pohjoismaissa.

”Muistan ensimmäisen kuorman vielä tänään kuin eilisen”, toteaa yrityksen hallituksen puheenjohtajana nykyisin toimiva Carl-Johan Blomqvist. Oman yrityksen perustaminen 20-vuotiaana oli haasteellista, mutta yrityksestä tuli lopulta hänen elämäntyönsä. Carl-Johan Blomqvist luovutti jo kymmenen vuotta sitten vastuun yrityksen operatiivisesta toiminnasta pojilleen, Fredrik ja Christian Blomqvistille, jotka tänään jatkavat perheyrityksen toimintaa sen omistajina.

Powder-Transin 50 vuoden aikainen toiminta huomioidaan juhlavuonna 2022 monin eri tavoin. Osassa konsernin ajoneuvoista on juhlavuoden ajan 50-vuotisjuhlalogo, joka viestii juhlavuodesta maanteillä ja asiakkaiden luona yrityksen koko toimialueella. Varsinaiset juhlallisuudet toukokuun alussa kestävät kolme päivää näyttelyn, toimintaesittelyjen, viihde-esitysten ja muun ohjelman merkeissä Liedon terminaalissa, varastossa ja toimistossa. Torstai 5. toukokuuta on asiakkaiden, tavarantoimittajien ja muiden sidosryhmien vierailupäivä, ja seuraava päivä eli perjantai 6. toukokuuta on avointen ovien päivä kaikille kiinnostuneille. Henkilöstöjuhla lauantaina 7. toukokuuta päättää juhlallisuudet. Toukokuussa julkaistaan myös Powder-Transin toiminnan ensimmäisistä 50 vuodesta kertova historiikki.

Matti Lintala DAF-myyntiin

Nordic Truckcenter Oy:n riveissä DAF-kauppaa on siirtynyt tammikuusta lähtien tekemään Matti Lintala.

Aiemmin Matti Lintala on hoitanut merkittävän osan Pohjanmaan raskaan liikenteen kaupasta, jota hän on tehnyt lähes kymmenen vuotta. Nyt myyntituotteeksi on vaihtunut DAF, ja työnantajana toimii siis Nordic Truckcenter Oy. 
Nordic Truckcenterillä Lintalaa kiinnostaa muun muassa DAFin uuden sukupolven mallisarja, joka valittiin vuoden 2022 kuorma-autoksi.
”Uskon ehdottomasti DAFin potentiaaliin ja kasvuun. Merkki kiinnostaa uusiakin asiakkaita. Haluan olla kasvussa mukana”, Lintala toteaa. 

Kuorma-autot ovat Lintalalle tuttuja jo lapsuudesta. Hän ajoi perheyrityksen Kuljetusliike Jussi Lintala Oy:n kalustoa ja oli yrityksen osaomistaja. Yritteliäisyyttä on myös omasta takaa, sillä vuonna 2010 Matti Lintala perusti Lintala Logistics Oy:n. Sen hän myi myöhemmin eteenpäin. Autojen myynnin parissa hän aloitti Rinta-Joupin Autoliike Oy:ssä vuonna 2006. 

Nordic Truckcenterin verkosto on muutoinkin vahvistunut usealla kuorma-automyyjällä viime aikoina. 
”Olen iloinen, että yrityksemme koetaan kiinnostavaksi työpaikaksi. Lisäksi uuden sukupolven mallisarja on loistava tuote myytäväksi”, Nordic Truckcenterin maajohtaja Sampsa Rouhiainen sanoo. 

Matti Lintalan myyntialueena on Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Arla, One1 ja SEO valmistelevat nesteytetyn biokaasun tuotantoa maitotiloilla

Meijeriyhtiö Arla Suomi, energiapalveluja tuottava One1 ja Suomalainen Energiaosuuskunta SEO ovat päättäneet aloittaa nesteytetyn biokaasun tuotannon ja jakelun Kurikassa Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvalla Tikan Maatilalla. Samalla halutaan muodostaa maatalouden ja energiatuotannon yhdistävä uudenlainen innovaatioekosysteemi. 

Kurikkalaisen Tikan Maatilan maidosta jalostetaan Hämeenlinnan Osuusmeijerissä Arlan luomutuotteita. Tavoitteena on, että Arlan maidonkeruuauto tankkaa polttoaineena käytettävän nesteytetyn biometaanin samalla kun se noutaa maidon tilalta. Kerrallaan biometaania tankataan noin 500 kiloa, jolla maitoauto ajaa yli tuhat kilometriä.

”Tilallemme rakennettavaan biokaasureaktoriin syötetään kaikki tilan lannat eli 16 000 kuutiota lietelantaa ja 4 000 kuutiota kuivalantaa. Biokaasun tuotantoon käytetään myös pelloilta tulevaa olkea ja nurmea. Käsittelyssä yli jäävä kiinteä tavara levitetään pellolle lannoitteeksi”, kertoo uudesta toimintamallista tyytyväinen Tuomo Mäkinen, Tikan Maatilan maidontuottaja.

Merkittävä avaus biokaasutoimialalle

”Biokaasutoimialalle avaus tässä kokoluokassa on merkittävä. Se antaa hienon mahdollisuuden laajentaa toimintamallia ja vähentää raskaan liikenteen hiilipäästöjä kansallisesti ja kansainvälisestikin. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan biokaasua noin 1 TWh, joka vastaa 100 miljoonaa diesellitraa. Tästä maa-taloussyötteiden osuus on 5–10 prosenttia. Biokaasun syötepotentiaali maatiloilla on Suomessa arviolta 15 TWh vuodessa”, Mika Arffman, Envitecpolisin toimitusjohtaja toteaa.

Raakakaasun tuottaja on Tikan Maatilan yhteydessä toimiva BioMuu Oy. One1 jalostaa sen nesteytetyksi biokaasuksi tilan välittömässä läheisyydessä. Liikkeelle lähtevä investointi on toteutuessaan Suomen ensimmäinen tilalla nesteytettyä liikennepolttoainetta tuottava yksikkö. Bioreaktorin ja SEO:n tankkausaseman rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Ensimmäinen nesteytetyn biokaasun tankkaus ajoittuu kesään 2023.

”One1 on biokaasusektoriin panostava kasvuyritys. On erinomaista laajentaa liiketoimintaa biokaasulaitosten toteuttamisesta biometaanin nesteytysliiketoimintaan Suomen tarpeisiin sopivalla kokoluokalla. Uskomme tämän ulostulon avaavan uusia ovia ja mahdollistavan meille vahvan kasvun”, toteaa Mika Kallio, One1:n teollisten ratkaisujen johtaja.

”SEO:lla selvitämme vastuullisuusohjelmamme mukaisesti uusiutuvia polttoainevaihtoehtoja ja lisäämme niitä korvaamaan perinteisiä fossiilisia polttoaineita, joiden kysyntä jatkuvasti vähenee. Tästä vuodesta alkaen säädökset sallivat sen, että voimme täyttää nestemäisen biokaasun jakelulla lain edellyttämää uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Biokaasun jakelu maitotilan läheisyydestä on erittäin kiinnostava edistysaskel”, toteaa Arto Viljanen, SEO:n toimitusjohtaja. 

”Tilojen päästöjen vähetessä myös maidon keräilyn päästöt vähenevät”

Arla kertoo sitoutuneensa pienentämään arvoketjunsa päästöjä Science Based Targets -aloitteen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti matkallaan hiilineutraaliksi meijeriksi. Yksityiskohtainen hiilijalanjäljen laskenta kaikilla Arla Suomelle maitoa tuottavilla tiloilla valmistui vuoden 2021 alussa. Tuottajien tavoitteena on alentaa laskennan tuloksena saatua keskimääräistä CO2-päästöä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

”Arla Suomi -yhteistyöryhmässä biokaasun tuotanto linjattiin yhdeksi merkittävimmistä päästöjen vähentämistoimista. Nyt etenemme puheista käytännön toimiin. Tilojen päästöjen vähetessä myös maidon keräilyn päästöt vähenevät, kun fossiilinen diesel vaihdetaan uusiutuvaan nesteytettyyn biokaasun”, Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen summaa.

Investoinnin valmistuttua Tikan Maatilalla hiilipäästöjen kerrotaan alenevan vuodessa noin 700 000 kg CO2  e. Tämä on reilu neljännes tilan päästöistä. Biokaasua hyödyntävän maidonkeruuauton CO2-päästöt ovat vuodessa 1 200 000 kg CO2 e eli 90 prosenttia pienemmät kuin fossiilista dieseliä käyttävällä maitoautolla.

Volvo Active Grip Control tuo hallintaa sähkövetoon

Volvo Trucks lanseeraa uuden, patentoidun sähkökuorma-autojen turvatoiminnon – Active Grip Controlin. Uusi tekniikka parantaa merkittävästi vakautta, kiihtyvyyttä ja jarrutusta liukkaissa olosuhteissa.

Volvo Trucks tuo sähkökuorma-autoihinsa uuden Active Grip Control -toiminnon. Sähkömoottoreiden nopean reagoinnin ansiosta pyörien ja tien väliin muodostuvaa voimaa voidaan hallita hetkessä, mikä estää pyörän luistamisen.

Toiminnon kerrotaan parantavan kiihtyvyyttä liukkaissa olosuhteissa. Volvon tekemät testit, jotka suoritettiin kuormatulla Volvo FH Electric -yhdistelmällä matalakitkaisella pinnalla, osoittivat 45 % parannuksen täydellä kiihtyvyydellä.

”Parannus liukasta soratietä noustessa on todella vaikuttava. Uskon, että tämä lisää tuottavuutta, eikä vähiten maanrakennusalan asiakkaidemme kannalta”, sanoo Anna Wrige Berling, Volvo Trucksin Traffic & Product Safety Director.

Mikäli luistoa esiintyy ajaessa, useat anturit auttavat ajoneuvon ohjausjärjestelmää reagoimaan tienpinnan olosuhteisiin ja hyödyntämään ajoneuvon sähkömoottoreita, muiden apulaitteiden kanssa, auttaen kuljettajaa pysymään tiellä.

Uusi toiminto on myös suunniteltu vähentämään linkkuun menemisen ja yliohjauksen riskiä ajettaessa ilman kuormaa.

”Active Grip Controlin avulla parannamme kuljettajien kykyä ajaa vaikeilla teillä ja maastossa – jopa haastavimmissa olosuhteissa. Tämä on ainutlaatuinen toiminto, jonka Volvo Group on suojannut patentein”, Anna Wrige Berling kertoo.

Parannuksia nähdään myös jarrutettaessa, sillä toimintoa voidaan käyttää ohjattuun regeneratiiviseen jarrutukseen menemättä ABS:iin. Tämä lisää tehokkuutta, koska regeneraatioon käytetään enemmän aikaa, mikä mahdollistaa tasaisemman jarrutuskokemuksen.

Active Grip Control -toiminto on käytettävissä raskaissa Volvo FH-, Volvo FM- ja Volvo FMX Electric -kuorma-autoissa, joita käytetään alueellisissa kuljetuksissa ja maanrakennuksessa. Samanlainen toiminto on myös saatavilla kuorma-autoihin, joissa on diesel- tai LNG-voimansiirto.

Keitele Forest Oy kolmivuotiseen TES-ratkaisuun

Kuva: Juha Pokki

Keitele Forest Oy on tehnyt kolmivuotisen työehtosopimuksen Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa. Neuvotteluratkaisuun päästiin valtakunnansovittelijan toimistossa Jukka Ahtelan johdolla käydyissä neuvotteluissa keskiviikkona 19.1. Sopimus allekirjoitetaan perjantaina 21. tammikuuta.

Keitele Forest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainion mukaan yrityksen lähtökohtana neuvottelujen alkaessa oli yleistä tasoa parempien palkankorotusten varmistaminen yrityksen työntekijöille Itä-Suomessa Keiteleellä, Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Lapissa Kemijärvellä. 

”Tämä oli myös neuvottelujen tulos, palkankorotuksista sovittiin tulevaksi kolmeksi vuodeksi. Meille on erittäin tärkeää toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti, sillä ratkaisumme vaikuttavat 2000 henkilön elämään, kun mukaan luetaan myös aliurakoitsijat sekä auto- ja metsäkoneyritykset. Töiden ja viennin jatkuminen turvaa myös suomalaisten metsänomistajien tulot”, Kylävainio sanoo. 

Keitele Forest työllistää suoraan noin 550 henkilöä ja välillisesti yli 1500 henkilöä metsänhoidossa, puunkorjuussa sekä kuljetuksessa ja logistiikassa. Keitele ei ole 40 vuoden historiansa aikana lomauttanut tai irtisanonut henkilökuntaansa. Konserni on viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana investoinut sahoihinsa ja jatkojalostukseen Suomessa yhteensä 200 miljoonaa euroa. Keiteleen tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. 

Myös Keitele Forestia 20.1. uhannut Teollisuusliiton työntekijöiden lakko peruuntui edellisiltana saavutetun sovittelutuloksen myötä. Torstaiaamuna kaikki työntekijät olivat töissä normaalisti. 

Teollisuusliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Rakennusliitto lopettivat kaikki Keitele Groupia koskevat saartotoimenpiteet jo sovittelun alettua 7. tammikuuta.

Raskaan liikenteen taukopaikat ääriään myöten täynnä

Raskaan liikenteen levähdyspaikkojen käyttäjämäärät kasvoivat koronasta huolimatta. Täydet rekkaparkit ajavat tavaraliikenteen yhä ahtaammalle. Käyttäjämääriä tutkitaan kahden vuoden välein Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä.

Raskaan liikenteen taukopaikkojen käyttäjämäärät ovat lisääntyneet kahden vuoden takaisesta päivällä 14 % ja yölläkin peräti 7 %, vaikka suosituimmilla alueilla käyttöasteet yöaikaan ovat olleet yli sadan prosentin jo edelliselläkin laskentakierroksella. Yöaikaan täydet alueet täyttyvät siis entisestään, kun joudutaan pysäköimään virallisten pysäköintiruutujen lisäksi myös niiden ulkopuolelle piha-alueella, ilmenee Uudenmaan ELY-keskuksen tänä syksynä toteutetuista raskaan liikenteen käyttäjälaskennoista.

Raskaan liikenteen määrät kasvoivat erityisesti Helsingin seudun keskeisillä pääväylillä, mihin vaikuttaa väestön kasvu ja logistiikan keskittyminen Uudellemaalle. Erityisesti Vantaan alue ja Keski-Uusimaa ovat profiloituneet valtakunnallisena logistiikka-alueena. Samalla tavaraliikenteen isot määrät eivät kuitenkaan ole näkyneet raskaan liikenteen taukopaikkojen sijoittumisessa ja määrissä.

”Huono tilanne on siis heikentynyt entisestään. Tämä ei ole alan toimijoille yllättävä kehityskulku, vaan valitettavan tuttu asia”, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kehittämispäällikkö Janne Kojo.

Käyttäjälaskentoja on suoritettu kahden vuoden välein vuodesta 2015 alkaen. Vuodesta 2017 alkaen laskenta-ajankohta on ollut syyskuu, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia.

Kysyntä kohdistuu niin päivällä kuin yölläkin niille alueille,missä on palvelut käytettävissä eli esimerkiksi kahvilaravintola avoinna, jotta kuljettaja pääsee tauolla syömään, vessaan ja peseytymään.

”Nämä alueet ovat myös turvallisempia. Suomi on ollut pitkään lintukoto esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin verrattuna, jossa rikollisuus, kuten kuljettajiin ja lastiin kohdistuvat ryöstöt ovat merkittävästi arkipäiväisempiä”, Kojo kertoo.

Koska paikkoja ei ole tarpeeksi, raskaan liikenteen taukopaikoissa käyttöaste on yöaikaan ollut jopa yli 100 % vilkasliikenteisimmillä alueilla. Käytännössä esim. 20 autolle mitoitetulla alueella voi yöaikaan olla 30 autoa pysäköitynä ja kuljettajaa yöpymässä. Tämä voi aiheuttaa sen, että syntyy turhaa ajoa ja päästöjä kuljettajan etsiessä taukopaikkaa, mihin rekka mahtuu. Tahtoa ja toimivia keinoja parantaa raskaan liikenteen työoloja vastaamaan muiden alojen työntekijöiden oloja on silti vaikea löytää.

Korona-aika on osaltaan kärjistänyt ongelmaa: samalla kun tavarankuljetuksen tarve ei ole vähentynyt, moni tienvarrella palveluja tarjoava toimija on sulkenut ovensa tai joutunut kaventamaan aukioloaikojaan.

Ratkaisua haetaan laajalla rintamalla

Kojo näkee yhtenä keskeisenä haasteena sen, ettei asia ole yksin kenenkään tahon vastuulla. Toisaalta hän korostaa, ettei kukaan yksittäinen taho voi sitä myöskään ratkaista. Palvelujen, kuten ravintolapalveluiden ja erilaisten polttoaineidenjakelun tuottaminen on yksityisten markkinaehtoisten toimijoiden työtä.

Maankäytön suunnittelu on puolestaan kuntien ja kaupunkien vastuulla – kaavoitukseen yksin kunnilla on monopoli. Rekkaparkkien sijoittaminen edes kaupunkien laitamille ei kuitenkaan kerää kannatusta. Valtio ja ELY-keskukset ylläpitävät ja kehittävät liikenneinfraa kuten maantieverkkoa.

”Tarvitaan monen eri tahon tiivistä yhteistyötä, ja tahtotilaa. Sitä on Helsingin seudulla haettu seudullisen MAL-sopimusmenettelyn kautta. Nykyiseen MAL-sopimukseen yhdessä valtion ja seudun 14 kunnan kanssa on kirjattu kahden uuden raskaan liikenteen tarpeisiin vastaavan liikenneaseman toteuttaminen; silti asian edistäminen takkuaa”, Kojo toteaa.

Ratkaisua haetaan laajalla rintamalla

Kojo näkee yhtenä keskeisenä haasteena sen, ettei asia ole yksin kenenkään tahon vastuulla. Toisaalta hän korostaa, ettei kukaan yksittäinen taho voi sitä myöskään ratkaista. Palvelujen, kuten ravintolapalveluiden ja erilaisten polttoaineidenjakelun tuottaminen on yksityisten markkinaehtoisten toimijoiden työtä.

Maankäytön suunnittelu on puolestaan kuntien ja kaupunkien vastuulla – kaavoitukseen yksin kunnilla on monopoli. Rekkaparkkien sijoittaminen edes kaupunkien laitamille ei kuitenkaan kerää kannatusta. Valtio ja ELY-keskukset ylläpitävät ja kehittävät liikenneinfraa kuten maantieverkkoa.

”Tarvitaan monen eri tahon tiivistä yhteistyötä, ja tahtotilaa. Sitä on Helsingin seudulla haettu seudullisen MAL-sopimusmenettelyn kautta. Nykyiseen MAL-sopimukseen yhdessä valtion ja seudun 14 kunnan kanssa on kirjattu kahden uuden raskaan liikenteen tarpeisiin vastaavan liikenneaseman toteuttaminen; silti asian edistäminen takkuaa”, Kojo toteaa.

Nopeampana tilapäisratkaisuna haetaan kilpailutuksen kautta parhaillaan pelkistettyä parkkialuetta erityisesti yönylipysäköinnin tarpeisiin Helsingin seudulta.

Linkki käyttäjälaskennan tuloksiin

Kolmas 104-metrinen Bronto Jalo&Jalolle

Pohjoismaiden suurin nostolava-autoja vuokraava yritys, Jalo&Jalo, on hankkinut jo kolmannen 104-metrisen Bronto S104HLA -nostolava-auton rivejään vahvistamaan. Tätä kokoluokkaa tarvitaan erityisesti tuulipuistoissa, mutta myös julkisivu- ja rakennustyömailla.

Jalo&Jalo on noussut pohjoismaiden suurimmaksi nostolava-autoja vuokraavaksi yritykseksi, ja tällä hetkellä kalustoa on jo reilusti yli puolensadan yksikön verran. Korkeimmalle ylettyvät paitsi neljä kappaletta 90-metrisiä Bronto S90HLA -autoja, myös kolme 104-metristä S104HLA:ta. Kysyntää autoille löytyy, ja kiire on kova, sillä koko kalusto on tällä hetkellä ajossa, ja 11 uutta kuljettajaa rekrytoidaan parhaillaan, kertoo toimitusjohtaja Sami Jalo.

S104HLA on asennettu Volvon FMX 540 12×4/*8-rungolle, joka on todettu vielä sopivan ketteräksi työmailla, mutta toimivaksi myös tavallisen liikenteen joukossa. Nyt toimitetussa S104HLA:ssa ohjaamo on normaalilla paikallaan, kun taas vanhemmissa malleissa se oli etuakselin edessä laskettuna, heikentäen kohtauskulmaa. Nyt tämän suhteen ei ole siis tarvinnut tehdä kompromisseja. Ajoneuvon kokonaispaino on 63,5 tonnia ja akselipainot pysyvät 12 tonnin alla. Tämä hyödyttää erityisesti Ruotsissa toimimista, kun erillistä saattoautoa ei tarvita. Samoin tällä ajoneuvolla voi ajaa Norjaan, toisin kuin aiemmilla saman kokoluokan nostolava-autoilla.

S104HL:n kokonaisulottuvuus on 33 metriä ja kokonaistyöskentelykorkeus 104 metriä. Pääpuomi on kuusiosainen, jatkopuomi kolmiosainen. Kori on mitoitettu 600 kilon työkuormalle ja 3,7 metriin levennettävää mallia.

Toimitusjohtaja Sami Jalo kertoo, että uusi S104HLA lähtee heti töihin: ensin kookkalle suomalaisprojektille, ja sitten Ruotsiin tytäryhtiö Svenska Höjdliftaren työmaille.

Yli 200 liikennekuolemaa vuonna 2021 – mittavampia toimenpiteitä tarvitaan

Kuva harjoituksista / JP

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna kaikkiaan 220 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 236 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna onnettomuuksia oli yksi ja kuolleita kaksi enemmän.

Onnettomuusmäärät ovat pysyneet viime vuodet liki samoina, ja vuonna 2017 saavutetusta ennätyksellisen vähäisestä onnettomuusmäärästä jäätiin viime vuonna yhdeksän onnettomuuden päähän. Vuonna 2021 moottoriajoneuvo-onnettomuuksien määrä kasvoi kaikkiaan neljällä onnettomuudella. Kasvua tuli yksittäisonnettomuuksissa. Jalankulku- ja polkupyöräonnettomuudet puolestaan vähenivät kolmella. Tiedot käyvät ilmi Onnettomuustietoinstituutin ennakkoraportista 2021.

”Onnettomuusmäärien jämähtäminen korostaa tarvetta vaikuttavan liikenneturvallisuusstrategian käynnistämiselle. Tavoite puolittaa tieliikennekuolemat vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä on muuttumassa entistä haastavammaksi, ja tulee vaatimaan entistä vaikuttavampia toimenpiteitä”, toteaa liikenneonnettomuuksien tutkinnan johtaja Kalle Parkkari.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Vuoden 2021 ennakkoraportin tiedot ovat tutkijalautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Tiedot sisältävät myös tieliikenteessä sairauskohtaukseen kuolleet. Tilastoja tarkasteltaessa on huomattava, että pienissä onnettomuusmäärissä vähäiset tilastomuutokset selittyvät satunnaisvaihtelulla.

Kohtaamisonnettomuuksia edellisvuotta enemmän

Moottoriajoneuvoille tapahtuneita onnettomuuksia oli yhteensä 175. Niistä puolet oli yksittäisonnettomuuksia ja puolet yhteenajoja. Selvin ero aiempaan oli kohtaamisonnettomuuksien määrässä, joka kasvoi hyvän vuoden 2020 jälkeen kahdeksalla onnettomuudella.

”Kohtaamisonnettomuudet keskittyvät tyypillisesti ylemmälle tieverkolle. Yksiajorataiset ja kaksikaistaiset tiet yleensä korostuvat kuolemaan johtaneissa yhteenajoissa esimerkiksi suuren liikennesuoritteen ja ajosuuntia erottelevien rakenteiden puuttumisen vuoksi”, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius.

Aiempien vuosien tapaan vuoden 2021 yleisin onnettomuustyyppi oli suistumisonnettomuudet, niitä oli 77. Suistumisonnettomuuksia tapahtuu tyypillisesti eniten alemman tieverkon seutu- ja yhdysteillä, joiden osuus vuonna 2021 oli kuitenkin pienin (44 %) viiteen vuoteen. Sen sijaan kaduilla tapahtuneiden suistumisten määrä miltei kaksinkertaistui, niiden osuus oli yli viidennes suistumisista. Yksi suistumisonnettomuuksien suurta määrää selittävä tekijä on ajon aikana saadut sairauskohtaukset.

Kaikkein iäkkäimpien eli yli 64-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamien moottoriajoneuvo-onnettomuuksia tapahtui viisi vähemmän kuin vuonna 2020. Määrä jatkoi neljättä vuotta vähentymistään siitä huolimatta, että iäkkäämpien kuljettajien määrä on kasvanut koko 2000-luvun.

Moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden aiheuttamien onnettomuuksien määrissä kasvua

Moottoripyörät olivat osallisina yhteensä 24 onnettomuudessa. Moottoripyöräilijöiden aiheuttamia onnettomuuksia tapahtui yhdeksän enemmän kuin vuonna 2020. Kasvu johtui ensisijaisesti yksittäisonnettomuuksien lisääntymisestä. Pidemmällä tarkastelujaksolla onnettomuuksien kokonaismäärä ei kuitenkaan ollut mitenkään poikkeuksellinen, vaan edeltävää vuotta 2020 voidaan pitää pikemminkin yksittäisenä hyvänä vuotena.

Mopoilijoiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi aiemmista vuosista. Mopoilijat olivat mukana yhteensä kuudessa onnettomuudessa, kaikissa niissä onnettomuuden aiheuttajana. Neljänä aiempana vuonna määrä on ollut vuosittain nollasta kolmeen.

Kevyen liikenteen onnettomuuksissa korostuvat yli 64-vuotiaat 

Jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli kaikkiaan 45. Niissä menehtyi 22 jalankulkijaa ja 23 pyöräilijää. Kahdessa pyöräilyonnettomuutena käsitellyssä onnettomuudessa kuoli kevyen sähköajoneuvon kuljettaja. Kuolleiden määrä väheni kolmella edellisvuodesta – pyöräilijöitä kuoli neljä enemmän ja jalankulkijoita yksi vähemmän. Viiden vuoden tarkastelujaksolla onnettomuusmäärät olivat tavanomaisella tasolla. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa korostuivat aiempien vuosien tapaan yli 64-vuotiaat tienkäyttäjät. Heidän onnettomuusmääränsä oli tismalleen sama (26 kpl) kuin vuotta aiemmin.

– On hyvä huomata, että valtaosa loukkaantuneista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä jää tilastoinnin ulkopuolelle, ja näin ollen kuolemien määrä kertoo turvallisuustilanteesta vain yhden puolen. Lisäksi kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrät ovat niin pieniä, että pienet muutokset selittyvät satunnaisvaihtelulla, Salenius muistuttaa.

Lue OTIn ennakkoraportti 2021

Tutkijalautakuntien ja Onnettomuustietoinstituutin toiminta

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Eri puolilla Suomea toimii 20 tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 300 jäsentä. Lautakunnassa on asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta. Onnettomuuksista kerätään yksityiskohtaista tietoa kuljettajista, ajoneuvoista, teistä ja olosuhteista, sekä analysoidaan näiden tekijöiden vaikutusta onnettomuuksien syntyyn. Onnettomuustutkinnassa ei oteta kantaa syyllisyys- tai korvauskysymyksiin. Lautakunnan tutkintaselostus sisältää myös ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. 

Erot OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa:

OTIn tilastoissa näkyvät pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta. OTIn tilastoissa sairauskohtaukseen kuolleet sisältyvät lukuihin, mutta Tilastokeskuksella eivät. Sairauskohtausonnettomuuksia on tarkasteltu erikseen OTI-vuosiraportissa 2020. Vuosiraportin perusaineistosta sairauskohtausonnettomuudet on poistettu, joten ennakkoraportin 2021 ja vuosiraportin 2020 lukuja ei voi verrata keskenään.

Ajo- ja lepoaikojen väliaikaiset poikkeukset uudelleen voimaan

Valtioneuvosto on antanut asetuksen ajo- ja lepoaikojen väliaikaisista poikkeuksista. Poikkeukset olivat edellisen kerran voimassa keväällä 2020, ja ne otetaan uudelleen käyttöön pahentuneen koronatilanteen vuoksi 30 päivän ajaksi. Asetus on voimassa 17. tammikuuta ja 15. helmikuuta 2022 välisen ajan.

Määräaikaiset poikkeukset ovat:

1) vuorokautinen ajoaika saa olla enintään 11 tuntia;

2) viikoittainen ajoaika saa olla enintään 60 tuntia;

3) kahden peräkkäisen viikon aikana kertynyt yhteenlaskettu ajoaika saa olla enintään 120 tuntia;

4) vuorokautisen lepoajan on oltava joka päivä vähintään 9 tuntia;

5) viikkolevon saa lyhentää vähintään 24 tuntiin joka toinen viikko ilman korvaavaa lepoaikaa;

6) viimeistään 5,5 tunnin ajon jälkeen on pidettävä 45 minuutin tauko, jonka saa jaksottaa myös niin, että 15 minuutin tauko pidetään ensin ja 30 minuutin tauko sen jälkeen;

7) säännölliset viikkolevot, muualla kuin ajoneuvon asemapaikkakunnalla, saadaan kuljettajan valinnan mukaan pitää ajoneuvossa, jos siinä on asianmukaiset nukkumismahdollisuudet jokaista kuljettajaa varten ja ajoneuvo on pysäköitynä.

Tavaran- ja henkilökuljetusten sujuvuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa on yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Väliaikaisten ajo- ja lepoaikapoikkeusten yhteydessä tulee kuitenkin huomioida kuljettajien työssäjaksaminen, eikä yleinen liikenneturvallisuus taikka kuljettajien työturvallisuus saa vaarantua.

MANin myynti vuonna 2021 jo lähellä koronapandemiaa edeltävää tasoa

Vuonna 2021 MAN Truck & Bus toimitti maailmalla asiakkailleen jälleen merkittävästi enemmän paketti- ja kuorma-autoja sekä linja-autoja, lähestyen siten tasoa, jolla oltiin ennen koronapandemiaa. Toimitusvaikeudet alihankintaketjuissa, ja erityisesti komponenttipula aiheuttavat haasteita edelleen. MAN toimitti asiakkailleen hiukan alle 94 000 uutta ajoneuvoa, edellisvuoden toimitukset olivat noin 82 000. Vuonna 2019 ennen koronapandemian alkua MANin toimitukset olivat noin 105 000 ajoneuvoa.

Pääasiassa Münchenissä ja Krakovassa valmistettavien MAN-kuorma-autojen myynti kehittyi positiivisesti ja lisäystä tuli 14 % vuoteen 2020 verrattuna, noin 67 000 myydyllä kappaleella. Pakettiautojen volyymit kasvoivat vielä enemmän, lisäystä 26 %, noin 22 000 myydyllä ajoneuvolla. Linja-autojen puolella oli odotettavaa ettei kasvua ole näkyvissä ja siellä toimitukset laskivat 13 %, kokonaismyyntimäärän ollessa noin 5 000 kappaletta.

”Lähestymme askel kerrallaan koronapandemiaa edeltävää tasoa. Tämä oli vahva suoritus koko tiimiltämme, joka kuitenkin edelleen kamppailee pandemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Meillä olisi mahdollisuus paljon suurempaan myynninkasvuun mutta kuten koko autoalalla, haasteita aiheuttaa erityisesti komponenttipulasta johtuvat pullonkaulat toimituksissa”, kertoo MAN Truck & Bus myynnistä ja asiakasratkaisuista vastaava johtaja Göran Nyberg.

Kuorma-autosegmentissä Euroopan markkinan myynnin osuus vastaa edelleen suurinta osaa. MAN-kuorma-autoja myytiin Euroopassa noin 48 000 kappaletta, mikä on 11 % enemmän kuin vuonna 2020. Kotimarkkinalla Saksassa, MAN saavutti suurin piirtein samat lukemat kuin edellisvuonna, 19 000 myytyä kuorma-autoa.

MAN on pakettiautoluokassa vielä haastajan roolissa mutta jatkaa vuonna 2016 alkanutta menestystarinaa vuonna 2021. MANin pakettiautoja myytiin noin 22 000 kappaletta, mikä merkitsee 50 % kasvua verrattuna vuoteen 2019. MAN TGE -mallien menestystarinan päämarkkinoina olivat mm. Ranska, Englanti ja Puola. Saksassa puolestaan myytiin noin 5 100 MAN TGE -mallia, mikä tarkoittaa 2 % laskua.

Kuten odotettua linja-autosegmentti kärsi eniten koronapandemiasta. MAN- ja NEOPLAN-linja-autojen, jotka valmistetaan MANin tehtaalla Ankarassa, kysyntä oli laskusuunnassa, kuten myös Lion City -sarjan kaupunkilinja-autojen kysyntä, jotka valmistetaan puolestaan pääasiassa Starachowicen tehtaalla. Saksassa vuoden 2021 myyntiluvut pysyivät kuitenkin melkein samalla tasolla kuin edellisvuonna.

Suomessa MAN-kuorma-autojen rekisteröinnit vähenivät vuonna 2021 hyvästä tilausmäärästä huolimatta edellisvuoteen verrattuna 8 %, mutta MAN TGE autojen osalta saavutettiin 10 % rekisteröintien kasvu. Suomelle 2021 allokoitu kuorma-autojen tuotanto ajoittui suurelta osin joulukuulle ja tällä hetkellä MAN kuorma-autojen saatavuus on hyvä. MAN kuorma-autoja löytyy laajalla valikoimalla nopeaan toimitukseen Suomen varastosta, myös valmiiksi päälirakennettuja autoja.

1...575859...110Sivu 58 / 110

Uusimmat julkaisut

Uutinen

Kentän täydeltä retrorekkoja – Retro Trucks Lahes 3.5.2025

Toukokuun ensimmäisenä lauantaina, 3.5.2025 järjestetään Lahden Kujalassa jälleen autokansan suosioon ajanut Retro Trucks Lahes 2025 -tapahtuma. Eilispäivän kuljetuskaluston värittämässä tapahtumassa on myös raskaan kaluston rompetori sekä...

Mercedes-Benz eArocs 400 julkistettiin

Raskas Kalusto 3/2025

Merkkejä paremmasta?

Älykokeilu sujuvampaan kaupunkilogistiikkaan

Raskas Kalusto
Viipalemediat Oy
PL 350, 65101 Vaasa
Finland
Facebook Instagram
© Viipalemediat Oy 2021