OTI-vuosiraportti 2023 kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista on julkaistu vuoden 2024 lopulla. Onnettomuustietoinstituutin vuosiraportteihin kootaan tiedot valmistuneista onnettomuustutkinnoista, jotka sisältävät liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuottamaa tarkempaa tietoa onnettomuuksiin johtaneista syistä sekä keinoja niiden ehkäisemiseksi.
Vuonna 2023 tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 184 kuolonkolaria, joissa kuoli 194 henkilöä. Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet vähenivät 12 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekuolemat eivät ole vähentyneet samaa tahtia moottoriliikenteen kanssa, vaan onnettomuusmäärä kasvoi edellisvuodesta.
Kun sairauskohtausonnettomuudet suljetaan pois, vuonna 2023 tapahtui 153 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 163 henkilöä. Sairauskohtaukset poisluettuna onnettomuuksia tapahtui seitsemän vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ja menehtyneitä oli kolmetoista vähemmän. Menehtyneistä 131 henkilöä kuoli moottoriajoneuvossa. Jalankulkijoita menehtyi 19 ja polkupyöräilijöitä 13.
Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista vajaa kolmannes (30 %) oli päihtyneitä. Päihtymyksellä tarkoitetaan alkoholin, huumeiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden alaisena ajamista. Yleisin päihde oli alkoholi, jota oli käyttänyt joka viides onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista. Päihtyneiden kuljettajien osuus laski 12 prosenttia vuonna 2023 vuoteen 2022 nähden. Vuonna 2022 onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 42 prosenttia oli päihtyneitä.
”Vaikka päihtyneenä aiheutetut onnettomuudet vähenivät viime vuonna edelliseen vuoteen nähden, edelleen lähes kolmannes turmakuljettajista oli päihtyneitä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat pitävät tärkeänä sitä, että päihderiippuvuus nähtäisiin laajana ongelmana, jonka ratkaiseminen vaatii monialaista yhteistyötä yhteiskunnassa”, OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola nostaa esiin.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekuolemat eivät ole vähentyneet
Vuonna 2023 tieliikenteessä tapahtui 19 jalankulkijan ja 13 polkupyöräilijän kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Sekä jalankulkijoita että polkupyöräilijöitä menehtyi kaksi enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Jalankulkuonnettomuuksista noin kolmannes eli seitsemän onnettomuutta tapahtui suojateillä, ja noin kaksi kolmesta eli kaksitoista onnettomuutta tapahtui suojateiden ulkopuolella. Puolet onnettomuuksista tapahtui hämärän tai pimeän aikaan.
Menehtyneistä polkupyöräilijöistä kolme ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Jalankulkijoista alkoholin vaikutuksen alaisena oli viisi, lisäksi yksi jalankulkija oli huumeiden vaikutuksen alainen. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksiin osallisista moottoriajoneuvon kuljettajista yksi oli useamman eri päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ja yksi ajokykyyn mahdollisesti vaikuttaneiden lääkkeiden vaikutuksen alaisena.
Menehtyneistä polkupyöräilijöistä suurin osa oli iäkkäitä, vähintään 65-vuotiaita henkilöitä. Menehtyneissä jalankulkijoissa korostuivat enemmän työikäiset, 25–64-vuotiaat.
”Kuolonkolarit ovat vähentyneet moottoriliikenteessä jo usean vuoden ajan, mutta samaa kehitystä ei ole tapahtunut jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden liikennekuolemissa. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategiamme pian alkavan päivityksen yhteydessä tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota suojaamattomiin tienkäyttäjiin”, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Moottoriliikenteessä vähenivät erityisesti vastakkaisista suunnista tulleiden törmäykset, hälyttävän moni menehtynyt ei käyttänyt turvavyötä
Vuonna 2023 moottoriliikenteessä vähenivät erityisesti kohtaamisonnettomuudet eli vastakkaisista ajosuunnista tulleiden törmäykset. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät valta- ja kantateillä. Yleisimmäksi onnettomuustyypiksi nousivat tieltä suistumiset, joiden osuus kasvoi 44 prosenttiin, kun kohtaamisonnettomuuksien osuudeksi jäi 40 prosenttia.
Moottoriajoneuvoissa menehtyneistä 41 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä. Heistä yli kolmannes, 14 henkeä, olisi tutkijalautakuntien arvioiden mukaan voinut selvitä hengissä turvavyötä käyttämällä.
Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista vajaa puolet (45 %) ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Yli puolet ylinopeutta ajaneista ajoi huomattavaa, yli 30 km/h ylinopeutta.
”Ylinopeuden ajaminen korostui erityisesti nuorten kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa. Alle 20-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä pysyi viime vuonna lähes ennallaan, vaikka moottoriliikenteen onnettomuusmäärä muuten oli laskussa”, Sihvola huomauttaa.
Poimintoja tutkijalautakuntien antamista turvallisuuden parannusehdotuksista 2023:
- Valvonta: Liikennepäihtymysvalvonnan tehostaminen. Nopeusvalvonnan lisääminen ja kehittäminen.
- Päihteet: Alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille kuljettajille. Päihderiippuvuus tulee nähdä laajana, monialaisia toimia vaativana yhteiskunnallisena ongelmana. Liikenneturvallisuudenkin kannalta olennaista on päihdeongelmien tunnistaminen terveydenhuollossa, hoitoon ohjaaminen ja riittävät resurssit.
- Turvalaitteet: Turvavyön käyttöä varmistavan tekniikan yleistyminen ajoneuvoihin, kuten nopeudenrajoitin turvavyön ollessa auki sekä turvavyömuistuttimet ja -hälyttimet.
- Kuljettajan tukijärjestelmät: Ajoneuvokannan uudistumista tulee tukea, jotta vanhat, tukijärjestelmättömät ajoneuvot poistuisivat liikenteestä. Tärkeimpiä kuljettajaa tukevia järjestelmiä ovat onnettomuustutkinnan perusteella esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä, jalankulkijan ja pyöräilijän tunnistava varoitusjärjestelmä sekä ajonopeutta rajoittava järjestelmä.
- Jalankulku ja pyöräily: Moottoriajoneuvojen nopeuden rajoittaminen jalankulun ja pyöräilyn kanssa risteävissä ympäristöissä. Keinoina esimerkiksi hidasteet, kavennukset ja suojateiden korotukset. Lisäksi edellä mainitut kuljettajan tukijärjestelmät lisäävät myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta.
Taustatietoja
Vuonna 2023 tutkittiin 31 sellaista kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Onnettomuuksista 20 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia, yhdeksän pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia sekä yksi kevyellä sähköajoneuvolla kulkeneen yksittäisonnettomuus. Yksittäisonnettomuuksissa ei ole mukana muita osapuolia. Lisäksi tutkittiin yksi onnettomuus, jossa jalankulkija menehtyi liikenneonnettomuudesta aiheutuneeseen sairauskohtaukseen. OTIn vuosiraportissa 2023 sairauskohtausonnettomuudet on käsitelty erikseen, omassa luvussaan.
Tutustu OTI-vuosiraporttiin 2023
Vuosiraportit-verkkosivulla suoria linkkejä raportin kattamiin eri aihepiireihin
Tietoja OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnista:
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat myös ajon aikaiseen sairauskohtaukseen kuolleiden onnettomuudet. Nämä onnettomuudet eivät sisälly Tilastokeskuksen viralliseen liikenneonnettomuustilastoon.
Tutkijalautakunnat ottavat tutkintaan pääsääntöisesti ne onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.
Tutkijalautakunnat tutkivat myös kaikki kuolemaan johtaneet maastoliikenneonnettomuudet. Nämä eivät sisälly OTI-vuosiraporttiin.
