Maanteiden ennakkosuolaus korostuu juuri nyt

Maanteiden suolauksesta tulee Väylävirastolle usein kansalaispalautetta. Jos luvassa on erittäin liukkaaksi muuttuvaa keliä, aloitetaan suolaus jo hyvissä ajoin. Nyt maanteillä tehdään tärkeitä ennakkosuolauksia, joiden avulla mahdollistetaan pienet kerta-annokset. Suolauksen ansiosta päätiet pysyvät paljaina suuren osan talvikaudesta.

Maanteiden liukkaudentorjunta on ennakoivaa. Teitä suolataan, jotta tien pinta olisi talvellakin riittävän pitävä mahdollistaen sujuvan ja turvallisen liikenteen. Maanteiden ennakkosuolaus on tähän aikaa vuodesta erityisen tärkeää, kun autoilijat eivät vielä ole tottuneet talvikeliin. 

”Suolauspäätöksen tekijät ovat alansa huippuammattilaisia. Heillä on käytössään sääennusteet, tiesääjärjestelmän tiedot, hyvät laitteet sekä vuosikymmenten kokemus. Lähtökohtaisesti suolausta ei tehdä turhan takia tai ylettömällä annoksella. Autojen ja tuulilasien likaantumista ei voida estää, mutta osaava työnjohto ja kuljettaja pitää suolan käytön kurissa”, kertoo teiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija Mika Terhelä Väylävirastosta.

Urakoitsijat seuraavat jatkuvasti sää- ja kelitietoja sekä ennusteita, millaiseksi olosuhteiden odotetaan muuttuvan. Jos luvassa on erittäin liukkaaksi muuttuvaa keliä, aloitetaan suolaus jo hyvissä ajoin.

Ennakkosuolaus mahdollistaa pienet kerta-annokset. Jäätyneelle tienpinnalle suolaa jouduttaisiin levittämään huomattavasti enemmän, mikä aiheuttaisi märkiä tienpintoja.

Suolaa lähinnä vilkkaimmille teille

Pääasiassa suolaa käytetään vilkkaimmilla teillä, noin 9 500 kilometrillä Suomen maanteistä. Lisäksi keskivilkkailla teillä, reilulla 11 000 kilometrillä, käytetään liukkaudentorjunnassa sekä suolaa että hiekkaa. Muilla teillä (noin 57 000 km) sekä kävely- ja pyöräilyväylillä liukkautta torjutaan hiekoittamalla.

Suolauksella on helpompi saavuttaa tasalaatuinen ja korkea liukkaudentorjunnan taso. Vilkas liikenne poistaisi hiekan vilkkaalta tieverkolta nopeasti.

Tietyillä pohjavesialueilla käytetään suolan sijasta formiaatteja eli kemiallisia liukkaudentorjunta-aineita. Formiaatit ovat perinteistä tiesuolaa ympäristöystävällisempi mutta myös kalliimpi vaihtoehto.

Vt 3 Hämeenkyrönväylä käyttöön 30.11.

Kymmenen kilometrin pituinen Hämeenkyrönväylä parantaa merkittävästi valtatie 3:n turvallisuutta ja lisää liikenteen sujuvuutta. Uusi väylä otetaan käyttöön liikenteelle keskiviikkona 30.11.2022.

”Valtatie 3 on tärkeä osa Suomen päätieverkkoa. Tampereelta Vaasaan johtavana yhteysvälinä kolmostiellä on suuri merkitys etelä-pohjoissuuntaisen henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetuksille ja joukkoliikenteelle”, sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Valtatie 3 erkanee nyt vanhasta valtatiestä Hanhijärven kohdalla Hämeenkyrön eteläpuolella ja palaa takaisin Hämeenkyrön keskustan pohjoispuolella Tippavaarassa. Tampereen ja Vaasan välinen liikenne kulkee jatkossa sujuvasti ja turvallisesti noin 10 kilometrin pituisella uudella Hämeenkyrönväylällä sen sijaan, että se kulkisi Hämeenkyrön kirkonkylän läpi.

”Iloksemme voidaan todeta, että uusi väylä saadaan avattua noin vuosi aiemmin etukäteen suunnitellusta. Työtahti on ollut kova viimeiset kaksi vuotta ja viime hetken laakeriongelmat on saatu selätettyä, kiitos tästä kuuluu Destian rakentajille”, toteaa Väyläviraston projektipäällikkö Akseli Nurmi.

Uusi väylä sujuvoittaa valtatien liikennettä sekä parantaa alueen turvallisuutta ja elinvoimaa

Hämeenkyrönväylän rakennushankkeen keskeinen tavoite on parantaa valtatie 3:n sujuvuutta ja turvallisuutta. Uusi väylä on nelikaistainen ja siinä on keskikaide, joiden ansiosta osuudella on korkeampi nopeusrajoitus. Lyhentyvä matka-aika sujuvoittaa Tampereen ja Vaasan välillä kulkevan henkilöliikenteen lisäksi tieosuutta käyttäviä teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetuksia.

”Olemme saaneet käyntiin liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelman, Liikenne 12-ohjelman. Kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet huomioidaan Suomen valtaväylien, kuten 3-tien, kehittämisessä”, kommentoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Liikenteen siirtyessä uudelle väylälle, pystyy Hämeenkyrön kunta kaavoittamaan vanhan valtatien ympäristön aiempaa monipuolisemmin.

”Myös kevyt liikenne ja virkistys hyötyvät uudesta valtatiestä. Uudet kevyen liikenteen väylät ja yli- ja alikulkureitit lisäävät kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia Pappilajoen läheisyydessä”, sanoo Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius.

Uuden valtatien yhteyteen on rakennettu kolme eritasoliittymää, joilla tie yhdistyy turvallisesti muuhun tieverkkoon, ja uusi tieosuus on koko matkalta valaistu.

Hämeenkyrönväylän viimeistelytyöt tehdään ensi vuoden puolella

Tällä viikolla avattavan valtatieosuuden viimeistelytöitä tehdään vielä ensi keväänä. Silloin luvassa on muun muassa niin ajoneuvo- kuin kävelyn ja pyöräilyn väylien päällystystöitä sekä viherrakentamista.

Viimeistelytöiden valmistuttua väylän nopeusrajoitus nousee sataan kilometriin tunnissa.

Valtatie 3 kuuluu Suomen tärkeimpään päätieverkkoon. Hämeenkyrönväylän hankkeessa rakennettiin yhteensä 10 kilometriä uutta valtatietä, 11 uutta siltaa, kolme eritasoliittymää sekä kolme kilometriä kävelyn ja pyöräilyn väyliä ja merkittävä määrä meluesteitä.

Suomen surkein kylätie löytyy Pohjois-Pohjanmaalta

Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät lokakuussa Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailulla. Kilpailulla haluttiin kiinnittää huomiota maaseudun tiestön kasvavaan korjausvelkaan sekä tiestön kunnon vaikutuksiin Suomen huoltovarmuuteen ja kansalaisten turvallisuuteen. Kuvakilpailun voittajaksi kahdeksasta finalistista valikoitui valokuva, joka on otettu Pohjois-Pohjanmaalla, Siikajoella, Siikajoentien (maantie 807) soratiepintaisella osuudella.

Kuvatulla tieosuudella soratien kantavuus on pettänyt ja auto on vajonnut pohjaansa myöten. Tie on sorapintaiselta osuudeltaan vähäliikenteinen ja sillä on 80 km/h nopeusrajoitus. Kyseisen tien päällystetyt osuudet ovat Väyläviraston rekisterin mukaan erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Soratieosuudesta ei valitettavasti voi sanoa samaa.

”Aina se on ollut kuoppainen, ja sen kanssa on eletty, mutta nyt kunto on suorastaan romahtanut. Isoimmat kuopat ovat ulkopaikkakuntalaisille jopa vaarallisia. Aikaisemmin tie on ollut kohtalaisen hyvä, kun siitä on huolehdittu paremmin, ja lanattu tarpeeksi usein. Ennen, hyvin hoidettuna tietä pidettiin jopa parempana kuin lähitienoon huonoja asfaltteja, etenkin talvisin”, kertoo kuvan kilpailuun ilmoittanut valokuvaaja Olli Alakorva.

”Suomen Surkein Kylätie kuvakilpailulla haluamme saada huomiota huonokuntoiselle tieverkolle”, kertoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen. Nykyinen budjettirahoitus ei riitä teiden kuntoon laittamiseen ja kunnossapitämiseen. Kuvakilpailun sato, toistasataa kuvaa, todistaa, että tieverkko murenee ympäri Suomea. ”Vähäliikenteisellä tieverkolla päällystäminen tapahtuu noin kerran 150 vuodessa ja sorateiden kunnossapitäminen ei kuulu ykkösprioriteetteihin. Murenevat päällysteet ja huonokuntoinen soratietieverkko on monin paikoin ylisukupolvinen kokemus”, Raitanen harmittelee. ”Tienpitäjät tekevät vähällä rahalla sen mikä on tehtävissä. Nyt tarvitaan päättäjiltä lisää rahaa”, Raitanen jatkaa.

”Tämä kilpailu tekee näkyväksi maaseudun infran arkirealismin. Luovutimme liikenne- ja viestintäministeri Harakalle kilpailukuvista laaditun kuvakalenterin, jotta tilanne ei pääse unohtumaan”, kertoo Suomen Kylät Ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.

”Kannamme Suomen Kylissä huolta kyläteiden kunnosta ja sen myötä esimerkiksi pitenevien ensivasteaikojen vaikutuksista maaseudun asukkaiden turvallisuuteen. Haluamme vaikuttaa parempien kyläteiden puolesta”, Koivisto lisää.

Maaseudun tiet ovat koko yhteiskunnan lähiverkkoa, joka yhdistää ihmisiä, raaka-aineita ja ruokahuoltoa pitäen yllä koko maan huoltovarmuutta.  Vähäliikenteinen tieverkko on suomalaisille tärkeä kansallinen pääoma. ”Pidetään tiet kunnossa”, Raitanen toivoo.

Suomen tieyhdistys tavoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kommentoimaan Suomen surkeimmaksi valitun kylätien kuntoa.

”Kyseessä on ELY-keskuksen ylläpitämä vähäliikenteinen soratie, jonka liikennemäärä on alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvan soratie on ns. rakentamaton tie ja kantavuudeltaan heikko, jonka rakennekerrokset eivät vastaa nykytarpeita. Kuvan mukainen tilanne soratiellä on ikävä kyllä mahdollinen, joskaan ei kuvaa koko tiejakson kuntoa. Pääosa Siikajoen kylän ja Revonlahden välisestä liikenteestä käyttää Siikajoen pohjoispuolista päällystettyä maantietä, joka on hiljattainen kunnostettu. Sorateillä ja muulla alemmalla tieverkolla vastaavia yksittäisiä ongelmakohtia voi esiintyä etenkin raskaan liikenteen kuormituksen vaikutuksesta varsinkin kelirikkoaikana keväisin ja syksyisin. ELY-keskuksella on valitettavan vähän rahoitusta tehdä runkokelirikkokorjauksia suhteessa sorateiden laajuuteen ja kunnostustarpeisiin. Myöskään päällysteiden uusiminen alemmalla verkolla ei ole mahdollista nykyisellä rahoituksella”, toteaa yksikön päällikkö Risto Leppänen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Renault Trucks C- ja T E-Tech sähkökuorma-autojen ulkoasu julkaistiin

Raskaiden Renault Trucks C- ja T E-Tech -täyssähkökuorma-autojen sarjatuotanto tulee alkamaan Renault Trucksin Bourg-en-Bressen tehtaalla 2023. Uudet, jopa 44 tonnin yhdistelmämassan Renault Trucks -sähköautot ovat jo ennakkotilattavissa. Ulkoasujulkistuksen yhteydessä esitellään myös Renault Trucksin uudistunut logo, joka tulee näkymään C- ja T E-Tech -kuorma-autoissa ensimmäisenä.

Renault Trucksin täyssähköisen raskaan kuljetuskaluston lanseeraus on merkittävä askel eteenpäin yrityksen sitoutumisessa maanteiden tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Renault Trucks kertoo olevansa nyt ainoa valmistaja, joka tarjoaa sähköisen ratkaisun kaikkiin kuljetustarpeisiin: 650 kg:n rahtipyörästä 44 tonnin puoliperävaunun vetoautoon ja työmaakäyttöön soveltuviin autoihin asti.

Uudet alueellisiin kuljetuksiin ja rakentamiseen tarkoitetut Renault Trucks C- ja T E-Tech -mallit saavat oman yksilöllisen ulkoasun, joka eroaa selvästi muissa voimalinjavaihtoehdoissa käytetystä. Renault Trucksin suunnittelijat päivittivät raskaiden E-Techien etuosan ilmeen pitäen kuitenkin muuten kuorma-auton ulkoasun harmonisena.

Renault Trucks C- ja T E-Tech -malleissa on merkin muista sähköautoista tutut E-Tech -mallien tunnisteet: siniset pölykapselit ja pystyraita ajoneuvon sivuilla, sekä Renault Trucks E-Tech -merkit. Niissä on myös uusi sinisävyinen tunnus.

Turvallisuuden lisäämiseksi ajoneuvojen etuosaa on jatkettu 115 mm eteenpäin ja sivuille on sijoitettu tutkat. Rungossa on myös sisään vedettävä askelma, joka maksimoi akuille varatun tilan.

Täysin uudistetun etuosan ilmeen osalta Renault Trucksin suunnittelijat ovat saaneet inspiraationsa elektronisen musiikin maailmasta taajuuskorjainta muistuttavan kuvion avulla. Tämän sähkömekaanisen vaikutelman vahvistamiseksi ajoneuvojen etuosa on kokonaan maalattu.

Uusissa Renault Trucks C ja T E-Tech -sähkökuorma-autoissa on myös uusi päivitetty logo. Etupaneeliin on nyt sijoitettu harjattu alumiinitimantti kiiltävällä mustalla taustalla. Visuaalisen identiteetin muutos, jota ilmentää moderni yksivärinen logo, vahvistaa Renault Trucksin mukaan yrityksen sitoutumista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Uudet Renault Trucks E-Tech T ja C sähkökuorma-autot ovat jo ennakkotilattavissa. Renault Trucks C ja T E-Tech tuotannon on määrä alkaa vuoden 2023 lopussa Bourg-en-Bressessä, Ranskassa.

Kuljetus 2023 ennätysmittoihin

Kuljetusalan suurtapahtuma Kuljetus 2023 järjestetään 25.−27.5.2023 messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa Jyväskylässä neljän vuoden tauon jälkeen. Tapahtuman näyttelypaikat ovat täyttyneet jo puolisen vuotta ennen tapahtumaa.

Ensi toukokuussa kuljetusalan toimijat pääsevät jälleen verkostoitumaan ja tutustumaan alan uutuuksiin, kun pitkän tauon jälkeen Jyväskylässä järjestettävä Kuljetus 2023 kokoaa aiempaakin laajemman näytteilleasettajien valikoiman. Tällä kertaa tapahtumassa on mukana yli 150 näytteilleasettajaa, ja suurtapahtuma pyrkii tarjoamaan kävijöille kattavan läpileikkauksen kuljetusalaan. Jyväskylässä ovat esillä uusin raskas ja kevyt kuljetuskalusto, päällirakenteet sekä läpileikkaus alan palveluista ja tarvikkeista Suomesta ja ulkomailta.

Vastaava tapahtuma on viimeksi järjestetty vuonna 2019. Kuorma- ja pakettiautojen mallistot ovat ehtineet viime tapahtuman jälkeen uusiutua, joten tapahtumassa on tällä kerralla poikkeuksellisen paljon uutta nähtävää ja kuultavaa. Koronapandemia ja geopoliittinen tilanne ovat kuristaneet myös autotuotantoa, mutta pahin saatavuuspula näyttää jo jääneen taakse. Raskaiden kuorma-autojen rekisteröinnit ovatkin jo kääntyneet viime kuukausien aikana kasvuun”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Päällirakenteiden toimiala odottaa Kuljetus-tapahtumasta menestystä. ”Maailmantilanne aiheuttaa edelleen huolenaiheita lähinnä komponenttien saatavuuden ja niiden hintojen nousun osalta. Kysyntä on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla ja katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen”, toteaa Teknologiateollisuuden Perävaunut ja Päällirakenteet -toimialaryhmän puheenjohtaja Aki Sirén.

Näyttelypinta-alaa on varattuna yli 27 000 m2 ja Kuljetus 2023 -osastopaikat on käytännössä jo nyt varattu loppuun. Näyttely tulee tarjoamaan parhaan kattauksen alan tuotteita, palveluja ja yhteistyömahdollisuuksia yrityksille ja julkishallinnolle sekä kuljetus- ja logistiikka-alan nykyisille ja tuleville ammattilaisille. Tapahtuma sopii kaikille, joita kuljetusala kiinnostaa. Ajankohta kannattaa ehdottomasti merkitä kalenteriin ja ottaa messut kevään suunnitelmiin”, sanoo tapahtumasta vastaava myyntipäällikkö Hannu Mennala Jyväskylän Messuilta.

Tapahtumaan pääsee rekisteröitymällä osallistumaan veloituksetta, joten tapahtumaan voi osallistua myös isommalla ryhmällä. Rekisteröityminen messuille avataan tammikuussa 2023.

Destia ja Kempower tiivistävät ammattiliikenteen sähkölatausyhteistyötään

Destia ja Kempower ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaan Destia toimii Kempowerin latausratkaisujen jälleenmyyjänä ja tarjoaa laitteita erityisesti ammattiliikenteen tarpeisiin osana kokonaispalveluaan. Palvelu muodostuu latausinfran suunnittelusta, rakentamisesta, latauslaitteista ja niiden huollosta sekä ylläpidosta.

Ammattiliikenteen sähköistyminen etenee kovaa vauhtia. Sähköajoneuvojen lataaminen on tärkeä osa liikenteen tulevaa infrastruktuuria, jonka merkitys kasvaa sähköajoneuvojen määrän lisääntyessä. Destian kattava verkosto takaa sen, että laajemmatkin latausverkostot hoidetaan tehokkaasti ympäri vuoden missä päin maata hyvänsä.

”Olemme tehneet jo pitkään yhteistyötä Destian kanssa, sillä heillä on monipuolista ja kokonaisvaltaista ymmärrystä infran suunnittelusta ja rakentamisesta, jota latausjärjestelmien rakentaminen vaatii. Teemme yhdessä töitä edistääksemme sähköistyvää ammattiliikennettä ja sitä myötä puhtaampaa ja kestävämpää tulevaisuutta”, sanoo Kempowerin myyntijohtaja Tommi Liuska.

”Kun tarjoamme sähkölatausratkaisuja asiakkaillemme, haluamme tarjota vain parasta. Olipa kyseessä Destian suunnittelu-, rakentamis- tai ylläpitopalvelu tai itse latausjärjestelmä. Kempowerin modulaariset ja skaalautuvat latauslaitteet tarjoavat ammattiliikenteelle erinomaiset latausratkaisut”, sanoo Destian Sähkölatausyksikön päällikkö Jere Jokinen.

Destia on yksi Suomen johtavia ammattiliikenteen latausinfrastruktuurin tarjoajia. Sen asiakkaita ovat muun muassa linja-autoyhtiöt, logistiikka- ja taksiyritykset, kaupungit ja kaupan toimijat.

Ammattina Sankari 2022 – Iida ja Juha Klemettilä

Yhdessä ei jätetty yksin – Iida ja Juha Klemettilän apu esti itsetuhoisen nuoren aikeet: Kuluvan vuoden lokakuussa kuorma-autoilija Juha Klemettilä kiinnitti ohi ajaessaan huomiota Lapuan Kirkkosillan kaiteella istuvaan nuoreen tyttöön. Näyssä oli jotain epätavallista, eikä se jättänyt Klemettilää rauhaan. Niinpä hän päätti soittaa lähistöllä asuvalle tyttärelleen Iida Klemettilälle, joka lähti ottamaan asiasta selvää. Ratkaisu oli oikea, sillä näin saatettiin estää peruuttamaton tapahtumaketju. Ammattina Sankari -kampanja palkitsi vuonna 2022 lapualaiset Iida ja Juha Klemettilän pyyteettömästä teostaan 17.11.2022 järjestetyssä gaalatilaisuudessa. 

Lapualaisen Kuljetusliike J. Klemettilä Oy:n yrittäjä Juha Klemettilä oli ajamassa lokakuun 5. päivän iltana Lapuanjokea ylittävän Kirkkosillan kautta, kun hän huomasi ohimennen jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Sillan kaiteella istui ihminen, nuori tyttö, ja vieläpä vuodenaikaan nähden kevyessä vaatetuksessa. Klemettilä ei pystynyt ohiajaessaan välittömästi reagoimaan näkyyn, mutta ajatus jäi kalvamaan vahvasti. Mistä oikein oli kyse? Hetken mietittyään Juha Klemettilä soitti lähistöllä asuvalle tyttärelleen Iida Klemettilälle, kertoi näkemästään, ja pyysi Iidaa lähtemään paikalle tarkistamaan tilannetta. ”Perheessämme on aina puhuttu, että muista ihmisistä täytyy pitää huolta, ja tässä saattoi olla nyt sellainen tilanne”, Juha Klemettilä kertoo.

Iida lähti saman tien paikalle ja huomasi saman näyn: sillan kaiteella tosiaan istui nuori tyttö. Iida jätti autonsa hieman etäämmäksi ja käveli rauhallisesti kohti tyttöä, joka käyttäytyi lähestyvää auttajaa kohtaan vähemmän ystävällisesti. ”Hän oli noin 13-14-vuotias, yläasteikäinen, ja vastasi tiuskimalla kaikkiin kysymyksiin, joita esitin”, Iida Klemettilä kertoo.

Auttamaan lähtenyt Iida ei kuitenkaan ottanut tästä itseensä vaan jatkoi rauhallista juttelua tytölle. ”Noin puolen tunnin juttelun jälkeen sain hänet vähän avautumaan ja vastailemaan esitettyihin kysymyksiin”, Iida sanoo. ”Selvisi, että tytöllä oli ollut kotona riitaa ja paha olla. Mieleen oli tullut ajatus hypätä sillalta”, Klemettilä jatkaa. 

Apu tuli oikealla tavalla ja oikeaan aikaan

Kun Iida oli saanut rauhallisella olemuksellaan keskusteluyhteyden syntymään, hän päätti kokeilla saisiko tytön suostumaan pois sillalta ja autoon lämmittelemään lokakuisesta illasta. Lopulta tämä onnistui, ja autossa keskustelu jatkui. Yhdessä mietittiin, mitä seuraavaksi tehdään. ”Selkeää ajatusta hänellä ei oikein ollut, mutta se tuli selväksi, ettei tyttö halunnut kotiin.” Iida pyysi saada soittaa hälytyskeskukseen, ja selvittää asiaa sitä kautta. Tähän tyttö suostui. ”Soitin 112:n ja sieltä luvattiin lähettää apua. Mietin, että minkälaista apua sieltä lähetään, sillä siitä ei ollut puhetta”, Iida kertoo. ”Noin puolen tunnin päästä sieltä soitettiin takaisin, että ambulanssi on tulossa, mutta sen saapumiseen kesti tästä vielä noin tunti”, Klemettilä jatkaa. Toisin sanoen Iida oli tytön apuna ja lähellä noin kaksi tuntia ennen ammattiavun saapumista. Ilman asiaan reagoimista ja aktiivista apua olisi tuossa ajassa voinut tapahtua paljon ikäviä asioita. 

”Kun ambulanssi saapui, pyysin vielä hoitohenkilökuntaa kunnioittamaan tytön toivetta siitä, ettei häntä vietäisi kotiin. En tiedä, miten tapahtumat siitä etenivät, mutta toivottavasti hyvin”, Iida Klemettilä kertoo lopuksi.   

Ammattina Sankari -kampanja on päättänyt palkita Iida ja Juha Klemettilän tästä teosta vuoden 2022 Sankareina. Ilman heidän yhteistyötään sekä siitä seurannutta ripeää ja harkittua, sekä tilanteen kokonaisuuden huomioon ottanutta toimintaa lokakuisen illan päätös olisi voinut olla murheellinen. Pelkkä avun soittaminen ei olisi tässä tapauksessa luultavasti johtanut samaan lopputulokseen, joten oli ensiarvoisen tärkeää, että Iida Klemettilä huolehti tilanteesta ja siihen ajautuneesta tytöstä koko ajan. 

Raati nosti esille myös Juha Klemettilän päättäväisyyden, sillä tänä päivänä kynnys puuttua esimerkiksi katukuvassa näkyviin ilmiöihin voidaan kokea liian korkeaksi. Ammattina Sankari -kampanjan raati linjasi valinnassaan, että usein ilmiselvätkin tapaukset voivat jäädä reagoimatta, puhumattakaan tulkinnanvaraisista. Klemettilä päätti kuitenkin reagoida mietityttäneeseen asiaan nopeasti, ja tavalla, jolla auttamisketju saatiin ripeimmin käyntiin. 

Ammattina Sankari -gaala palkitsi Iida ja Juha Klemettilän Helsingissä, Katajanokan Kasinolla 17.11.2022 järjestetyssä tapahtumassa 5000 euron shekillä, jonka Sankarit lahjoittivat poikkeuksellisesti kokonaan valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen, Mieli ry.:lle

Ammattina Sankari -kampanja on palkinnut raskaan liikenteen parissa työskenteleviä ammattilaisia vuosittain Suomessa jo vuosikymmenen ajan. Kampanjan yhteistyökumppaneina toimivat Bridgestone Europe Suomen sivuliike, Rahtarit Ry, Milcoa, Scania Suomi ja Raskas Kalusto -lehti. 

Coca-Cola Joulurekka kiertää neljännen kerran Suomea

Kuva: Kimmo Ervola

Noin 11 000 valolla koristeltu Coca-Cola Joulurekka aloittaa Suomen joulukiertueen Helsingin Rautatientorilta 3.12. Sieltä rekka jatkaa seitsemälle muulle paikkakunnalle: Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Joensuuhun, Savonlinnaan, Kotkaan ja Porvooseen.

Kenworth VW900A:n vetämän, 19 metriä pitkän ja noin 11 000 valolla koristellun Coca Cola Joulurekan luvataan tuovan jokaiselle paikkakunnalle huippusuositun tapahtuman. Tapahtumassa pääsee tutustumaan tähän jo ikoniseksi muodostuneeseen joulurekkaan ja kuvaamaan itsensä sen vierellä, osallistumaan joululahja-arpajaisiin ja nauttimaan joulutunnelman lisäksi juomista, paikalliskuorojen lauluesityksistä sekä osallistumaan hyväntekeväisyysrulettiin Hope ry:n hyväksi. Tänä vuonna myös kahdeksalla onnekkaalla on vihdoin mahdollisuus päästä kurkkaamaan, miltä rekan sisällä näyttää. 

Kansainvälisesti joulurekka on vieraillut yli 300 kaupungissa. Suomessa joulukiertue toteutetaan nyt neljättä kertaa, ja rekka vierailee kahdeksassa kaupungissa 3.12–16.12.2022.

Tampere, Savonlinna, Kotka ja Porvoo saavat Coca-Cola Joulurekan kaupunkiin nyt ensimmäistä kertaa. Helsinkiin Joulurekka saapuu toisen kerran kiertuehistoriassa. Edellinen kerta oli vuonna 2018, kun pääkaupunki oli Suomen kiertuehistorian ensimmäisen Coca-Cola Joulurekka -tapahtuman paikka. Ennen tätä vuotta Coca-Cola Joulurekka on vieraillut jo 26 suomalaisella paikkakunnalla. Paikkakunnat ovat Helsinki, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Jyväskylä, Tuuri, Pirkkala, Turku, Järvenpää, Lahti, Vantaa, Kouvola, Heinola, Pori, Kokkola, Joensuu, Seinäjoki, Kirkkonummi, Äänekoski, Maarianhamina, Forssa, Vaasa, Nokia, Mikkeli, Lappeenranta ja Kerava.

Joulurekka tunnetaan paitsi valoistaan ja punaisesta väristään myös joulurekan kyljessä komeilevasta joulupukkihahmosta, josta suomalaiset voivat olla erityisen ylpeitä. Pukki on suomensukuisen Haddon Sundblomin 1930-luvulla piirtämä. Sundblomin isä oli kotoisin Ahvenanmaalta. Hänen luomansa hahmo on kansainvälisesti muokannut käsitystä joulupukista. Joulupukki nähdään nykyään punanuttuisena ja ystävällisenä ilontuojana.

Joulutapahtuman tölkkipanteilla tehdään hyvää – tuotot lahjoitetaan Hope ry:lle

Aiempina vuosina nelituntiseen joulutapahtumaan osallistuville kaikkein tärkeintä on todennäköisesti ollut nähdä omin silmin televisiomainoksista tuttu Joulurekka koko valoloistossaan ja kuvata itsensä sen vierellä. Tilaisuudessa jaetaan myös juomia, ja tyhjillä tölkeillä voi osallistua hyväntekeväisyysrulettiin. Tölkkien kierrätyspanteista kertynyt tuotto lahjoitetaan Hope ry:lle. Vapaaehtoisvoimin toimiva Hope jakaa vähävaraisille perheille vaate- ja tavaralahjoituksia, sekä tukee lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen joulurekkatapahtumassa on myös mahdollisuus tehdä isommin hyvää ja tuoda lahjoja paikan päälle. Hope jakaa lahjat oman alueen tarvitseville perheille. Lahjojen tulee olla paketoimattomia, jotta oikeanlaiset lahjat löytävät tiensä oikeaan kohteeseen. Hope toimittaa lahjat pakkaustarvikkeineen perheille.

”Hyväsydämisten suomalaisten ansiosta voimme muistaa joka joulu noin 20 000 lasta ja nuorta lahjalla. Tänä vuonna joulumuistamiset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Yhä useampi perhe on avun tarpeessa, ja joulu korostaa tiukkaa tilannetta entisestään. Panteista saadut varat mahdollistavat osaltaan avustustyön jatkumisen myös joulun jälkeen”, kiittää Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila jo etukäteen tapahtumaan osallistuvia.

Myös ympäristönäkökulmasta tölkkien palauttamisessa on järkeä.

”Palautetut tölkit voidaan käyttää materiaalina uusien tölkkien valmistamiseen, aivan kuten puolen litran juomapullomme on valmistettu palautuspulloista saadusta muovista. Suomalaiset tunnetaan maailmalla toimivasta pullonpalautusjärjestelmästä, ja onkin tärkeää pitää yllä tätä hyvää kulttuuria. Siksi huolehdimme aina kaikissa tapahtumissamme, että roskiksen sijasta pullot ja tölkit päätyisivät kierrätykseen”, Coca-Cola Suomen viestintäpäällikkö Théa Natri sanoo.

Illallinen Coca-Cola Joulurekassa

Tämä vuosi on ensimmäinen, kun joulutunnelmasta on mahdollista päästä nauttimaan joulurekan sisälle. Kiertueen ajan rekka on lastattu juomilla, mutta sen jälkeen sisälle loihditaan jouluinen salaisuus. Ainoa tapa nähdä ja kokea Coca-Cola Joulurekka sisältä on osallistua arvontaan. Kaksi neljän hengen seuruetta pääsee nauttimaan Joulurekan sisätilojen tunnelmasta illallisella.

Illallisarvontaan voi osallistua Coca-Cola-applikaatiossa, CokeAppissa, 11.12. saakka. Yhteinen illallinen järjestetään voittajille 19.12. Pääkaupunkiseudulla järjestettävä joulurekkaillallisen tarkka pitopaikka on vielä salaisuus.

Jokaisessa joulurekkatapahtumassa voi CokeAppissä osallistua myös kolmen yllätyslahjan arvontaan. Voittajat saavat lahjat mukaansa paikan päältä.

Kaikilla paikkakunnilla jouluista tunnelmaa on luomassa myös paikalliskuoro.

Kiertueaikataulu:

3.12 Helsinki, Rautatientori klo 14–18
8.12. Turku, Kauppatori klo 16–20
9.12. Tampere, Ratinanniemen Tapahtumapuisto klo 16–20
10.12. Jyväskylä, Lutakonaukio klo 15–19
13.12. Joensuu, Kauppatori klo 16–20
14.12. Savonlinna, Malminrannan parkkipaikka klo 16–20
15.12. Kotka, Kauppatori klo 16–20
16.12. Porvoo, Porvoon tori klo 16–20

Paikalle koko perheen voimin

Joulurekka on jokaisena kiertuevuonnaan houkutellut paikalle kymmeniä tuhansia suomalaisia. Myös tänä vuonna on todennäköistä, että kävijämäärät ovat suuria ja on hyvä varautua liikenneruuhkiin. Paikalle saapuvien kannattaa suosia julkista liikennettä ja jättää auto muille pysäköintipaikoille.

Markkinoinnin vastuullisuus on Coca-Colalle tärkeää, minkä vuoksi joulurekkatapahtumien, kuten muidenkin yhtiön tapahtumien, ikäraja on 13 vuotta. Nuoremmat ovat tervetulleita vanhempiensa kanssa.

Tällainen on Coca-Cola Joulurekka

  • Coca-Cola Joulurekka nähtiin ensimmäisen kerran Coca-Colan joulumainoksessa 90-luvulla.
  • Coca‑Cola Joulurekat nähtiin ensimmäisen kerran televisiossa vuonna 1995. Kokonainen karavaani taianomaisia, kirkkailla jouluvaloilla koristeltuja rekkoja kulki televisiomainoksessa läpi lumisten maisemien ja kaupunkien katujen.
  • Joulurekka on vieraillut 25 vuoden ajan yli 300 kaupungissa eri puolilla maailmaa.
  • Tapahtuma-alueella pääsee tutustumaan Coca-Cola Joulurekkaan lähietäisyydeltä ja alueella on erityinen valokuvauspiste parhaiden yhteiskuvien ottamiseen Joulurekan kanssa.
  • Tilaisuudessa osallistujille tarjotaan juoma, jonka tölkillä voi tehdä hyvää. Hyväntekeväisyysrulettiin palautettujen tölkkien Panteista kertyneet rahat lahjoitetaan Hope ry:lle. Hope käyttää varat vähävaraisten lasten ja nuorten tukemiseen.
  • Suomessa nähtävä Coca-Cola Joulurekka on harvinainen Kenworth VW900A -jenkkirekka vm. 1978. Rekka on ollut Suomessa 80-luvulta saakka.
  • Vuonna 2018 Coca-Cola Joulurekka teki kansainvälistä historiaa pysähtymällä Napapiirillä, Joulupukin kotikaupungissa Rovaniemellä, ensimmäistä kertaa ikinä.
  • Vuonna 2019 Coca-Cola Joulurekka vieraili Coca-Cola Joulupukin piirtäjän Haddon Sundblomin juurilla Ahvenanmaalla Maarianhaminassa, ja teki kansainvälistä historiaa kulkemalla laivakyydillä ensimmäistä kertaa.
  • Vuonna 2021 Coca-Cola Joulurekka päätti kiertueensa joulutapahtumaan Keravalla, Coca-Colan kotikaupunkiin Suomessa. Sinebrychoff valmistaa Keravalla kaikki Suomen Coca-Colat.
  • Julkkisrekkaa ohjastaa tänäkin vuonna Tomi Lohivuo. Hän on ollut mukana kaikilla aiemmilla Suomen kiertueilla.
  • Rekka on 19 metriä pitkä ja sen kyljissä loistaa noin 11 000 led-valoa.

Hailuodon kiinteä yhteys -hankkeen rakentamisen valmistelu etenee

Hailuodon kiinteä yhteys -hankkeen toteutuksen valmistelu etenee. Jotta yhteyden rakentamiseen liittyviä valmistelevia töitä olisi mahdollista aloittaa ensi keväänä, käynnistetään vielä ennen talvea tiesuunnitelmaan perustuva maantietoimitus. Vesilupaa edellyttäviä töitä ja varsinaista rakentamista ei voida aloittaa ennen lainvoimaista vesilupaa.

Allianssimallilla toteutettavassa Hailuodon kiinteä yhteys -hankkeessa on parhaillaan käynnissä kehitysvaihe, jonka aikana laaditaan rakentamissuunnitelma ja valmistellaan hankkeen toteutusta.

Hankkeen rakentaminen edellyttää lainvoimaista vesilupaa. Vesiluvasta jätettiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen keväällä 2020. Toteutusta valmistellaan siten, että rakentaminen olisi mahdollinen aloittaa keväällä 2023, mikäli vesilupa saa lainvoiman. Tämän vuoksi käynnistetään maantietoimitus, jolla rakentamiseen tarvittavat alueet otetaan tienpitäjän haltuun ennen talvea. Maantietoimitus perustuu lainvoimaisen tiesuunnitelman hyväksymispäätökseen.

Tiealueen haltuunotolla mahdollistetaan myös hankkeen valmistelun edellyttämät rakentamista edeltävät työt, kuten esimerkiksi täydentävien pohjatutkimusten tekeminen jään päältä. Vesilupaa edellyttäviä rakennustöitä ei kuitenkaan voida aloittaa ennen lainvoimasta vesilupaa.

”Allianssin kehitysvaihe on edennyt suunnitellusti. Toteutukseen liittyviä vaihtoehtovertailuja tehdään ja rakentamissuunnittelu on käynnissä. Toteutuksen käynnistämistä valmistellaan, ja tiealueen haltuunotto on yksi rakentamista edeltävä vaihe”, projektipäällikkö Terhi Honkarinta tiivistää hankkeen tilannetta.

Hailuodon kiinteä maantieyhteys on tarkoitus rakentaa Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille. Nykyinen lauttayhteys on tarkoitus korvata noin 8,4 kilometriä pitkällä kiinteällä yhteydellä, joka koostuu pengertieosuudesta ja Huikun ja Riutun noin 750 metriä pitkistä silloista. Kiinteällä yhteydellä halutaan parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin kolme vuotta, joten aikaisintaan kiinteä yhteys on käytettävissä loppuvuodesta 2025.

Suomen ensimmäinen raskas sähkö-Volvo Storemen Logisticsille

Storemen Logistics kuuluu edelläkulkijoihin kuljetuskaluston sähköistämisessä. Yritys otti reilu vuosi sitten käyttöön Suomen ensimmäisen sarjavalmisteisen täyssähköisen Volvo-jakeluauton ja alkuvuonna 2023 se alkaa liikennöidä ensimmäisellä Suomeen toimitettavalla raskaalla Volvo sähkökuorma-autolla.

Sopimuskuljetuksia hoitavan Storemen Logisticsin toiminnassa vihreät arvot on päätetty näyttää konkreettisina tekoina. Yrityksen kalustosta yli 30 % on sähkö- ja kaasukuorma-autoja. Toiminta on jo nyt hiilineutraalia ja tavoitteena on fossiilivapaus vuoteen 2030 mennessä.   

”Meillä on ollut käytössä viime syksystä lähtien Volvon täyssähköinen jakeluauto ja kokemukset siitä ovat olleet hyvin positiivisia. Kuljettajat, jotka sillä ovat ajaneet, eivät enää haluaisi siirtyä takaisin polttomoottoriautoon”, Storemen Logisticsin toimitusjohtaja Jari Jokinen kertoo. 

”Olemme erittäin iloisia kumppanuudestamme Storemen Logisticsin kanssa. Yhdessä voimme osoittaa, että sähkökuorma-autot ovat toteuttamiskelpoinen ratkaisu jo tänään. Uskon, että tämä rohkaisee monia muita asiakkaita ottamaan ensimmäisen askeleen omalla matkallaan kohti sähköisiä kuljetusratkaisuja”, Volvo Finlandin toimitusjohtaja Magnus Björklund kertoo. 

Alkuvuoden 2023 aikana Storemen Logisticsille luovutettava raskas, kokonaispainoltaan 44 tonnin Volvo FM 4×2 -täyssähkökuorma-auto tulee liikennöimään Uudenmaan alueella. Se kuljettaa tavaraa terminaalilta keskusliikkeisiin kahdessa vuorossa. Autoa ladataan sekä yön aikana terminaalilla että vuorojen välissä.  

Sähkökuorma-autot mahdollistavat operoinnin paikallispäästöttömästi ilman meluhaittoja. Kestävän kehityksen kasvavat vaatimukset luovat myös kuljetusyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja asiakkaat ovat alkaneet edellyttää ympäristöystävällisempää kalustoa.

”Storemen Logistics on yksi Suomen johtavista ympäristö- ja vastuullisuusasiat huomioon ottavista kuljetusyrityksistä. Meillä on takana pitkä kumppanuus Volvo Trucksin kanssa ja näemme, että Volvo pystyy tukemaan meitä parhaiten matkalla kohti fossiilittomuustavoitteitamme. Kestävän kehityksen kasvavat vaatimukset näkyvät jo tarjouspyynnöissä ja ensimmäiset asiakkaat ovat alkaneet vaatia ympäristöystävällisempiä kuljetuksia”, Jari Jokinen sanoo.

Uusimmat julkaisut

Tarkkala-konserni ja Konne Group yhdistyvät – Sponsor Capital mukaan tukemaan jatkokehitystä

25. huhtikuuta 2025 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti Tarkkala-konserni ja Konne Group -konserni yhdistyvät uudeksi yhtiöksi. Samassa yhteydessä Sponsor Capital tulee osakkeenomistajaksi uuteen kokonaisuuteen. Tarkkalan ja...