Liikenteen käyttövoimasiirtymä on valtava kysymys logistiikka-alalla. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL korostaa, että teollisuus ja uudet investoinnit edellyttävät, että raskaalle liikenteelle sopivia latausasemia on riittävästi saatavilla. Ilman tätä yritysten on mahdotonta investoida vähäpäästöiseen kalustoon. Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelman lausuntokierrokselle. SKAL antaalausuntonsa aiheeseen elokuussa.
Kuljetusalan yrittäjät pohtivat nyt vaihtoehtoisia käyttövoimia ja myös sähköä vaihtoehtona, mutta vanha kunnon muna-kana-ongelma riivaa: raskaalle kalustolle ei ole juuri lainkaan julkista latausinfraa. SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala toteaakin, että pitkän matkan tavaraliikenteessä tämä on edellytys kalustoinvestoinneille.
”Vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtyminen edellyttää, että kalustolle on riittävästi latausasemia ympäri Suomea. Se on huomioitava kaikessa suunnittelussa maakuntakaavoituksesta alkaen, kun vaihtoehtoisten käyttövoimien infraohjelmaa valmistellaan”, sanoo Kujala.
Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma on nyt lausuntokierroksella. Ohjelmassa esitellään toimia, joilla vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa aiotaan kehittää. SKAL aikoo esittää elokuussa oman kantansa ohjelmasta, mutta jo tässä vaiheessa Kujala korostaa jakeluinfran olevan keskeinen tekijä yritysten investointien varmistamiseksi.
”Nyt esimerkiksi Itä-Suomeen on suunnitteilla vähemmän teollisia investointeja kuin muualle maahan. Jakeluinfran puutteellisuus korostuu siellä nyt muuta maata enemmän”, Kujala esimerkittää.
Raskaan liikenteen jakelu- tai latausinfran suunnittelussa olisi myös huolehdittava, että niiden sijainnit ovat tavaraliikenteen reittien varrella. SKALin käyttövoimakyselyssä neljännes vastaajista (25 %) kertoi, että ajoneuvo joutuu säännöllisesti poikkeamaan merkittävästi reitiltään tankkausta varten. Kaiken kaikkiaan jakelu- ja latausverkoston on toimiakseen oltava riittävän tiheä ja pisteet sijainneiltaan oikein suunniteltuja. Näin vältetään turhaa liikennettä, tarpeettomia päästöjä ja kustannuksia sekä ajanhukkaa.
Suomessa nyt 70 sähkökuorma-autoa, tavoite lähes 5 000
Sähkökuorma-autoja on Suomessa liikenteessä toistaiseksi vähän: vuoden 2023 lopussa 70 kappaletta. LVM:n esityksessä jakeluinfraohjelmasta tavoite ollaan asettamassa 4 800 sähköiseen kuorma-autoon, joka on erittäin suuri määrä nykyisessä raskaan kaluston investointitilanteessa.
”Jotta tuollaiseen tavoitteeseen päästäisiin, tarvittaisiin useita keinoja. Myös vaihtoehtoisilla käyttövoimilla varustettujen kuorma-autojen hankintatukea on jatkettava”, SKALin Kujala sanoo.
EU:n uudistettu jakeluinfra-asetus (AFIR) asettaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluninfralle sitovat tavoitteet. Asetus kuitenkin mahdollistaa jäsenvaltioille liikkumavaraa tietyillä edellytyksillä. Jakeluinfraohjelmaluonnoksen mukaan Suomi hyödyntää jakeluinfra-asetuksen mukaisen liikkumavaran.
”Suomen erityispiirteitä on hyvä huomioida, mutta joustomahdollisuuksia ei saa ylittää. Jakeluinfraan on panostettava etupainotteisesti ja tarpeet huomioitava maankäyttösuunnitelmissa”, hän vaatii.
Kaasu takaisin keinovalikoimaan, hankintatukea jatkettava
Kaasu kiinnostaa sähköä enemmän kuljetusyrittäjiä. Viime vuonna julkaistussa SKAL Kuljetusbarometrissä lähes viidennes kalustoinvestointeja tekevistä kuljetusyrityksistä valitsi auton käyttövoimaksi kaasun.
SKAL korostaa, että kaasu on pidettävä käyttövoimien keinovalikoimassa.
”Kaasu parantaa huoltovarmuutta ja vahvistaa samalla aluetaloutta. Biokaasun potentiaali ja sen hyödyt pitää tunnistaa vahvemmin EU-säädöksissä”, SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala sanoo.
Suomessa on noin 20 raskaan kaluston kaasun tankkausasemaa. Herrala korostaa, että tämä ei riitä pitkämatkaisen tavaraliikenteen tarpeisiin.
”Asemien vikaherkkyys lisää riskejä. Puolikin vuorokautta kestävä toimintahäiriö aiheuttaa kertautuvia ongelmia kuljetusketjuissa”, Herrala toteaa.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa kaasukäyttöisen paketti- ja kuorma-auton hankintatukia koskevat muutokset. SKAL korostaa, että tämä on hyvä linjaus, jota on syytä jatkaa.
