Liikenne 12 -suunnitelman päivitystä tehtäessä väylien rahoitustasoa on nostettava, toteaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että sen kehittämisessä. SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus.
SKAL muistuttaa lausunnossaan, että maantiekuljetukset ovat tärkein osa Suomen kuljetusjärjestelmää, ja maanteiden tavaraliikenne on keskeisin tavaravirtojen kuljetusmuoto. Noin 90 prosenttia tavaratonneistamme kulkee tietä pitkin, ja kuljetussuoritteenakin 75 prosenttia per tonnikilometri. Viime vuosina tieliikenteen rooli on kasvanut entisestään.
”On hyvä, että hallitus on aloittanut heti kautensa alussa liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistyön. Tieverkon parantamisella on vaikutusta matka-aikaan ja sen kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä”, sanoo SKALin vt. puheenjohtaja Jari Välikangas.
SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus väylien kehittämisrahoista.
”Voimassa olevassa suunnitelmassa rahoituksen painopiste on rataverkossa. Elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeiden kannalta on perusteltua, että painotus siirretään vahvemmin tiestölle. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että kehittämisessä”, Välikangas sanoo.
Välikangas kuitenkin korostaa, että vaikka arvioitu rahoitus on ollut suunnitelman alkuvuosille alhaisempi kuin myöhemmille vuosille, on siitä jääty julkisen talouden suunnitelmissa.
”On tärkeää, että rahoituksesta pidetään kiinni talousarviota suunniteltaessa ja toteuttaessa.”
Mikäli Suomen teiden rapistuminen voidaan estää ja kehittää, rahoitusta on SKALin mukaan korotettava seuraavasti:
- 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
- 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
- 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.
SKAL selvitti kuljetusbarometrissaan yrittäjien näkemyksiä tiestön talvikunnossapidosta. 641 vastanneen yrittäjän näkemys oli selvä: peräti 54 prosenttia on sitä mieltä, että talvihoito ei ole pääteilläkään riittävän hyvällä tasolla.
”Talvihoidon on näyttävä entistä vahvemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Ongelmat talvihoidossa aiheuttavat onnettomuuksia. Tilanne vaikuttaa myös muun muassa kauppaan ja kuljetusketjuihin”, sanoo Välikangas.
Välikankaan mukaan talvihoidon rahoitusta on nostettava, jotta myös hoitoluokkien korotuksia voidaan tehdä tien merkitystä vastaavalle tasolle.
”Rahoituksen osalta on varmistettava, että se kohdistuu oikein hankintaketjussa, ja lisärahalla saadaan todella tavoiteltuja vaikutuksia pääurakoitsija-aliurakoitsija –ketjussa”, Välikangas sanoo.
