Maanteiden päällystystyöt käynnistyvät jälleen vapun tienoilla eteläisestä Suomesta alkaen. Vuonna 2023 uutta päällystettä arvioidaan tulevan vain noin 1 500 kilometrin matkalle, mutta lukema tarkentuu vielä kevään aikana. Kilometrejä vähentävät sekä kustannustason jyrkkä nousu että edellisvuosia pienempi rahoitus. Korjausvelka maantieverkolla kasvaa tänäkin vuonna.
Valtion tieverkon päällystysohjelman arvioidaan jäävän selvästi vuotta 2022 lyhyemmäksi erityisesti kustannustason nousun takia. Myös käytettävissä oleva rahoitus on pienempi kuin kolmena edeltävänä vuonna. Alueellisesta tienpidosta vastaavat ELY-keskukset kilpailuttavat maanteiden päällystysurakat. Kilpailutukset jatkuvat jokavuotiseen tapaan toukokuulle asti alueesta riippuen.
”Valtakunnallisen päällystysmäärän arvioidaan tänä vuonna jäävän noin 1 500 kilometriin, mutta lukema tarkentuu vielä kevään aikana, kun lopullinen hintataso selviää kilpailutusten edetessä. Pyrimme pitämään maanteiden vilkkaimman verkon kunnossa, mutta muulla verkolla huonokuntoisten teiden määrä kasvaa noin 700 kilometrillä”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.
Vuonna 2022 päällystettiin yhteensä noin 215 miljoonalla eurolla noin 2 400 kilometriä, joista noin viisi prosenttia oli kävely- ja pyöräilyväylillä. Summa sisältää varsinaisen päällystämisen lisäksi myös paikkaamisen, tiemerkinnät ja kuivatuksen parantamisen.
”Kävely- ja pyöräilyväylien päällysteisiin panostetaan tänäkin vuonna tarpeiden mukaan, mutta käytettävissä olevat resurssit huomioiden”, Anttila sanoo.
Korjausvelan kasvu jatkuu
Päällystettyjä maanteitä on Suomessa noin 51 500 kilometriä, ja niistä huonokuntoisia oli vuoden 2022 lopussa noin 8 000 kilometriä. Nykyisillä päällystysmäärillä korjausvelan kasvu jatkuu edelleen, eli koko tieverkkoa ei käytettävissä olevalla rahoituksella pystytä pitämään hyvässä kunnossa.
Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Tähän päästiin viimeksi vuonna 2020. Tavoitetasoa selvästi alempi rahoitus johtaa entistä tarkempaan priorisointiin päällysteiden korjauksessa ja lisää paikkauksiin tarvittavaa rahamäärää.
”Vilkasliikenteisillä teillä kulkee yli 60 prosenttia kaikesta maanteiden liikenteestä, ja nämä noin 10 000 kilometriä pyritään ylläpitämään nykykunnossaan. Vähäliikenteisellä tieverkolla kunto heikkenee edelleen ja on odotettavissa, että väylien ikääntyessä tarve kalliimmalle peruskorjaukselle on tulevina vuosina suuri”, Anttila toteaa.
Tietoa päällystystöistä karttapalveluissa
Väylävirastolla on karttapalvelu, johon päivitetään tiedot varmistuneista päällystystöistä kevään aikana. Siirry karttapalveluun. Karttapalveluun on viety myös maanteiden päällysteiden kuntotiedot. Siirry kuntokartalle.
