Väyläviraston mukaan tulevan kauden talvikunnossapitovalmius on saavutettu ja uuteen talveen lähdetään niin, ettei talven pitäisi yllättää ainakaan kunnossapitourakoitsijoita.
Maanteiden talvikunnossapidolla varmistetaan kansalaisten turvallinen liikkuminen ja elinkeinoelämän kuljetusten toimintaedellytykset. Tärkein osa talvikunnossapitoa on ennakointi. Sään vaikutus tienkäyttäjien tyytyväisyyteen on talvisin suuri: esimerkiksi jatkuvasti nollan molemmin puolin sahaava lämpötila voi aiheuttaa haasteita.
”Urakoitsijat ovat varautuneet niin, ettei talvi yllättäisi ainakaan heitä. Suolat ja hiekat on ajettu varastoihin, kalusto on tarkistettu, talvikauden aloituspalavereja on pidetty ja aurausviittoja asennettu. Viime talvi oli pitkä ja luminen – katsotaan, millainen kausi tästä tulee ja toimitaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla”, kertoo kunnossapidon osastonjohtaja Magnus Nygård Väylävirastosta.
Väylävirasto määrittelee maanteille talvihoidon laatuvaatimukset. Talvihoidon rahoitus on turvattu, eli tiet hoidetaan normaalitasolla. Palvelutason toteutumisesta huolehtivat paikalliset ELY-keskukset, jotka tilaavat teiden kunnossapidon.
”Talvihoidon toimintalinjat uudistettiin vuonna 2018, ja uudet linjaukset on jo otettu käyttöön pääteillä ja kokonaisuudessaan yli 80 prosentissa maanteiden hoitourakoita. Loputkin urakat siirtyvät syksyllä 2023 uusiin laatuvaatimuksiin, joissa korostuvat esimerkiksi hyödyt elinkeinoelämälle, raskaalle liikenteelle ja työmatkaliikenteelle”, Nygård sanoo.
Talvikunnossapidossakin tehdään tutkimusta ja kehitystä, maanteiden lisäksi myös kävely- ja pyöräilyväylien hoidon parantamiseksi. Toimintaa kehittämällä pyritään muun muassa paremmin varmistamaan kunnossapidon laatua, ja esimerkiksi erilaiset laadunhallintatyökalut helpottavatkin laadunvalvojien työtä.
