Stara eRetrofit -hankkeessa on selvitetty Helsingin kaupungin liikelaitos Staran ajoneuvokaluston sähköistämisen mahdollisuudet ja vaikutukset operatiiviselle toiminnalle. Hankkeessa on yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa muutettu aurauskäyttöön tarkoitettu dieselkuorma-auto sähköiseksi, ja projektin avulla selvitetään ajoneuvon sähköistämisen kokonaiskustannukset sen elinkaaren aikana sekä mahdollisuudet edistää sähköistettyyn hyötyajoneuvokalustoon siirtymistä.
Jo lähes muutama vuosi sitten uutisoimme Staran aloittamasta eRetrofit hankkeesta. Nyt tämän projektin ensimmäinen sähköinen kuorma-auto on nyt valmistunut testausvaiheeseen. Testauksessa varmistetaan, että sähköinen voimalinja toimii halutulla tavalla ja sähköiseksi muutetut apujärjestelmät toimivat normaalisti ja kokonaisuutena. Kuorma-auton lopulliset testit aurauskäytössä Helsingissä suorittaa Stara.
Hankkeen taustalla on Helsingin tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Kokonaisuudesta vastaa innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki, joka ohjaa hankkeen toimintaa ja antaa tukea sekä teknisissä että hallinnollisissa kysymyksissä.
”Hankkeessa on riittänyt teknisiä haasteita, joiden ylittäminen on ollut aikaa vievää ja lisäresurssia vaativaa. Yhteistyö on kuitenkin ollut tuloksellista ja vahvistanut kaikkien osapuolten osaamista sekä teknistä kyvykkyyttä sähköistysprojektin toteuttamiseksi”, kertoo projektipäällikkö Shabnam Farahmand Forum Virium Helsingistä.
Stara on poistanut kuorma-autosta dieselmoottorin ja polttoainetankit. Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK toimii hankkeen toteuttavana tekijänä, joka on hoitanut kaikki kuorma-auton sähköiseen voimalinjaan liittyvät kytkennät ja muut mekaaniset asennukset.
”TAMKissa olemme asettaneet autoon sähkömoottorin ja akuston. Meidän on täytynyt muuttaa myös apulaitteistoja sähköisiksi ja kehittää akuston ja moottorin hallintaa”, projektityöntekijä Tuomo Leppäkoski Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.
”Ennen tätä kaikkea Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt simulointeja ja niiden pohjalta moottorin ja akuston mitoitusta. Hanke on siis ollut erittäin monipuolinen ja haastava, ja siinä on tehty laajaa työelämä-, yritys- ja oppilasyhteistyötä”, teollisuusteknologian osaamispäällikkö Aija Paananen Tampereen ammattikorkeakoulusta toteaa.
TAMK on jo aiemmin kehittänyt raskaan sähköisen kaluston toiminnan seurantaan IoT-alustan (Internet of Things), jota hyödynnetään myös sähköiseksi muutetussa kuorma-autossa. Järjestelmä seuraa reaaliaikaisesti esimerkiksi auton sijaintia, nopeutta, käytettävää tehoa ja akkukapasiteettia. Datan pohjalta tehtävä analyysi antaa tietoa kuorma-auton energiankulutuksesta eri tilanteissa.
Auton muuttaminen sähköiseksi on kestävä vaihtoehto
Kun ajoneuvoon tehdään esimerkiksi rakennemuutoksia, sille vaaditaan muutoskatsastus, mikäli ajoneuvolla mielii yleisille teille. Sähköiseksi muutettu dieselkuorma-auto tuo mukanaan haasteen, sillä Suomessa ei ole vielä koskaan tehty muutoskatsastusta vastaavalle hyötyajoneuvolle.
”Hyötyajoneuvojen kohdalla on paljon tärkeitä vaatimuksia, jotka katsastajan on ymmärrettävä. Tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä uusille ja älykkäille ratkaisuille rohkeasti avoimia muutoskatsastajia, jotta kestävää ja sähköistyvää liikennettä voidaan edistää”, Paananen toivoo.
Hanke on yhdistänyt monen alan osaamista. TAMKin teollisuusteknologian osaamisyksikkö on kiinnostunut tekemään sähköisen liikenteen projekteja jatkossakin. Myös TAMKin autotekniikan koulutus on hyötynyt hankkeesta, sillä sen puitteissa on tehty useita opinnäytetöitä ja suoritettu useita harjoitteluja.
Leppäkosken mukaan riippuu EU-tason direktiiveistä, kuinka nopeasti dieselkuorma-autojen muuttaminen sähköisiksi yleistyy laajemmin Suomessa.
”Isot autofirmat tietysti valmistavat sähköautoja suoraan liukuhihnalta. Järkevintä olisi, että käytetään vanhojen autojen runkoja hyödyksi ja muutetaan autot sähkökäyttöisiksi. Tällainen toiminta pidentää autojen käyttöikää ja on näin ollen kestävämpi vaihtoehto.”
