Energian hinnat ovat nousseet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana Suomessa ja laajasti muualla Euroopassa. Suomessa energiahinnat ovat nousseet vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, mutta silti merkittävästi. Hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.
Valtionvarainministeriö tiedottaa, että hallitus on linjannut energian hintojen nousun täsmäkompensaatiosta. Energiahintojen kansainvälisen nousun taustalla on tiedotteen mukaan useita eri syitä. Energiatuotteisiin kohdistuva kysyntä on kasvanut kokonaiskysynnän elpyessä, kun koronakriisin pahin vaihe on hellittänyt. Samaan aikaan energian tuotanto kärsii yhä jossain määrin koronakriisin alkuvaiheessa tapahtuneesta tuotantokapasiteetin pienenemisestä. Myös sääolosuhteet ja epävakaa geopoliittinen tilanne ovat vaikuttaneet energian hintojen nousuun.
Polttonesteiden kuluttajahintojen vaihteluihin vaikuttavat etenkin raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen vaihtelut. Koronakriisin alkaessa polttoaineiden hinnat alenivat, kun kysyntä laski. Kysynnän lisääntyessä raakaöljyn hinta on noussut voimakkaasti. Tuotannon kasvun kuitenkin odotetaan vähitellen vähentävän korotuspaineita.
Hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat erityisesti liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin. Toimet sisältävät sekä lyhyen aikavälin että pidemmän aikavälin toimia.
Ammattiliikenteen osalta tämä tarkoittaa sitä, että ammattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan. Valmistelun kuluessa arvioidaan, toteutetaanko ammattidiesel nykyjärjestelmän pohjalta vai siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja ammattiliikenteessä käytettävästä dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta. Valmistelussa huomioidaan hallituksen ilmastotavoitteet.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ssä päätös koettiin oikeaksi, mutta sen vaikutusta akuuttiin tilanteeseen ei koeta riittäväksi. ”Hallituksen linjaus ammattidieselistä osoittaa, että vallitseva kustannuskriisi ja sen vaikutukset elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan tunnustetaan”, sanoo SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto. ”Samalla on kuitenkin todettava, että tämä toimenpide vaikuttaa vasta pitkän ajan kuluttua eikä helpota kuljetusyritysten taloudellista ahdinkoa juuri nyt.”
SKAL korostaa, että Suomessa dieselin verotuksessa ei ole verotukielementtiä. Ammattiliikenteen maksama vero dieselistä on keskimäärin noin 50 senttiä litralta, mikä on yksi korkeimpia Euroopassa.
”Dieselin verokantaa ei ammattidieselin rakennetta arvioitaessa tule verrata bensiiniin, vaan keskeisiin kilpailijamaihin”, Jani Ylälehto muistuttaa.
SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan kysymys ei ole pelkästään kuljetus- ja logistiikkatoimialasta vaan myös koko Suomen kilpailukyvystä. Kujalan mukaan valmistelu tulee tehdä nyt nopeasti:
”Nyt valmistelulla on äärimmäisen kiire. Apu ei tule heti, mutta toimiala tarvitsee erittäin vaikeassa tilanteessa uskoa tulevaisuuteen. Edellytämme, että valmistelu etenee ripeästi, koska ammattidieseljärjestelmä toimii jo EU-tasolla ja Suomen verohallinnon korkealaatuiset järjestelmät taipuvat varmasti. Hallitus osoitti nyt poliittisen tahtotilan ja ammattidieselillä on myös oppositiopuolueiden tuki”, Kujala sanoo.
Hallitus ei nyt lähtenyt polttoaineverojen alentamiseen. Mikäli dieselin hinta jatkaa edelleen nousuaan, on hallituksella kuitenkin oltava valmiutta puuttua tilanteeseen myös nopealla yleisellä polttoaineveron alentamisella. Näin on toiminut moni maa Euroopassa. Myös osa ammattiliikenteestä, kuten esimerkiksi jakeluliikenne pakettiautoilla sekä taksiliikenne, jää ammattidieselin ulkopuolelle.
”Kaikki tiedostavat, että ammattidiesel ei ratkaise akuuttia tilannetta eikä kaikkien kustannuskriisiä. Olemme esittäneet ammattidieseliä, koska tulevaisuudessa toimiala joutuu kohtaamaan entistä haastavampia päästövähennysvaatimuksia, ja kuljetuskustannuksiin kohdistuu nousupaineita myös pitkällä aikavälillä”, toimitusjohtaja Anssi Kujala muistuttaa.
