Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan päihtyneiden moottoriajoneuvonkuljettajien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa kuoli kaikkiaan 324 henkilöä vuosina 2015–2019. Kuolleista suurin osa oli päihtyneitä kuljettajia tai heidän matkustajiaan. Onnettomuuksissa kuoli myös 21 yhteenajoissa vastapuolena olleiden ajoneuvojen kuljettajaa tai matkustajaa sekä neljä jalankulkijaa ja yksi polkupyöräilijä.
Onettomuustietoinstituutin laatiman yhteenvedon mukaan päihtyneet kuljettajat aiheuttivat viiden vuoden aikana yhteensä 281 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, mikä on yli kolmannes kaikista onnettomuuksista.
Päihtyneistä kuljettajista joka neljäs (27 %) kuljetti ajoneuvoa usean eri päihteen vaikutuksen alaisena. Suurin osa eli 73 % päihtyneistä kuljettajista oli käyttänyt alkoholia, 27 % oli käyttänyt huumausaineita ja 31 % ajokykyyn mahdollisesti vaikuttanutta lääkeainetta.
Päihteiden sekakäyttö painottui etenkin huumeita tai lääkkeitä käyttäneisiin kuljettajiin. Alkoholia nauttineista 22 % oli sekakäyttäjiä, kun taas huumekuskeista 70 % ja lääkkeitä käyttäneistä 71 % oli käyttänyt myös muita päihteitä. Alkoholionnettomuuden aiheuttaneet kuljettajat olivat tyypillisesti voimakkaasti humalassa, suurimmalla osalla (78 %) heistä veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan eli 1,2 promillea.
Tutkijalautakuntien tietojen mukaan päihdekuljettajista monet olivat jääneet rattijuopumuksesta kiinni jo aiemmin. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista 36 % ja huumekuskeista yli puolet (54 %) oli kärähtänyt rattijuopumuksesta ainakin kerran onnettomuutta edeltäneiden viiden vuoden aikana.
”Päihtyneenä ajamiseen ja kuljettajan päihdeongelmaan pitäisi pystyä puuttumaan riittävän voimakkain keinoin viimeistään ensimmäisestä kiinni jäämisestä, jotta uusimiskierrettä ja pahimmillaan onnettomuuksia ei pääsisi syntymään”, sanoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.
Onnettomuuskuskit ajoivat usein ylinopeutta ja ilman turvavöitä tai kypärää
Suuret ylinopeudet sekä turvalaitteen käyttämättömyys vaikuttivat monissa tapauksissa päihdeonnettomuuksien vakavuuteen. Reilua ylinopeutta (30 km/h tai enemmän) ajoi alkoholionnettomuuksien aiheuttajista 48 % ja huumekuskeista 43 %. Lisäksi vain noin kolmannes alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisista kuljettajista käytti turvavyötä tai asianmukaisesti kiinnitettyä kypärää.
Voimakas päihtymystila tyypillistä jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa
Vuosina 2015–2019 seitsemän päihtynyttä polkupyöräilijää ja 21 päihtynyttä jalankulkijaa kuoli onnettomuuksissa, joissa osallisena ollut moottoriajoneuvon kuljettaja oli selvin päin. Lisäksi kahdeksan päihtynyttä polkupyöräilijää menehtyi yksittäisonnettomuudessa, kuten kumoonajossa tai esteeseen törmätessä.
Vuosina 2015–2019 liikenteessä kuoli yhteensä 86 pyöräilijää ja 118 jalankulkijaa. Molemmissa ryhmissä päihtyneiden osuus oli noin 20 %. Päihtyneistä jalankulkijoista ja polkupyöräilijöistä 94 prosentilla veren alkoholipitoisuus oli vähintään 1,2 promillea. Kolmella oli alkoholin lisäksi veressään myös muita päihteitä.
Tarvitaan valvontaa ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä
Turvallisuuden parannusehdotuksissaan lautakunnat korostivat alkolukon merkitystä alkoholionnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Ehdotuksissa painotettiin myös ylinopeus- ja liikennepäihtymysvalvonnan tehostamista ja valvonnan alueellisen kohdentamisen kehittämistä. Tutkijalautakuntien mielestä kuljettajien päihdeongelmiin on puututtava vastaavalla vakavuudella kuin muihin ajokuntoa merkittävästi heikentäviin sairauksiin.
”Liikenne ei ole erillinen saareke muusta elämästä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö vaatii liikenteen ulkopuolisia toimia ja eri tahojen yhteistyötä”, arvioi Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
