LUT-yliopiston ja laajan yrityskonsortion laatima toteutettavuustutkimus synteettisten polttoaineiden pilottilaitoksesta Joutsenoon on valmistunut. Tutkimus toteaa polttoaineen tuotantoon tarvittavan teknologian olevan kypsä teolliseen kokoluokkaan.
LUTin johdolla vuoden 2019 lopussa käynnistynyt tutkimus Joutsenoon sijoittuvasta teollisen mittakaavan synteettisten polttoaineiden pilottilaitoksesta päättyi huhtikuussa 2021. Laitos tuottaisi teollisista päästölähteistä talteen otetusta hiilidioksidista ja vedystä synteettistä metanolia, josta voidaan valmistaa edelleen hiilineutraaleja liikennepolttoaineita.
Tutkimukseen osallistuneet tutkijat ja yritysten edustajat näkevät laitoksen toteuttamiselle hyvät edellytykset. LUTin energiajärjestelmien yksikön dekaani Olli Pyrhönen kertoo, että synteettinen metanoli nähdään mahdollisuutena Suomen liikenteen ja koko teollisen tuotannon dekarbonisointiin eli vapautumiseen fossiilisien energialähteiden käytöstä.
”Metanolin energiasisältö on lähtöisin vedystä, jota voisi kuvailla moderniksi, päästöttömäksi raakaöljyksi. Se taipuu korvaamaan monia fossiilisia raaka-aineita. Mikään ei estä dekarbonisoimasta liikenteen lisäksi koko teollista sektoria, sillä tekniset edellytykset ovat olemassa”, sanoo tutkimuksen johtajana toiminut Pyrhönen.
Toteutuessaan laitos olisi merkittävä askel paitsi Suomen ilmastotavoitteille myös kansantaloudelle.
”Tarvitsemme ehdottomasti pilotlaitoksen poistaaksemme riskit ison kokoluokan tuotannolta, joka voisi hyödyntää kaiken hiilidioksidin suomalaisista teollisuuden päästölähteistä. Samalla rakentaisimme edelleen korkean teknologian osaamista, jolla on valtava vientipotentiaali”, jatkaa Pyrhönen.
Mukana olleista yrityksistä monien mielenkiinto suuntautui nimenomaan metanolin valmistusprosessiin ja jatkojalostukseen.
”Meillä on jo paljon tietämystä muista hiilivetyjen tuotannon prosesseista, mutta tässä tutkimuksessa saimme lisää ymmärrystä metanolin mahdollisuuksista”, sanoo Alexander van der Made, energiayhtiö Shellin johtava tutkija (Chief Scientist, Chemistry).
Liikennepolttoaineiden tuotanto oli tarkastelun keskiössä, mutta tutkimus valotti muutakin metanolin potentiaalia. ”Tämän tutkimuksen myötä moni yritys voi arvioida entistä selvemmin, mitä muita mahdollisuuksia niin kutsuttu metanolireitti aukaisee kemianteollisuudessa”, toteaa Olli Pyrhönen.
Energiayhtiö St1 korostaa tarvittavien investointien kannattavuuden edellyttävän myös lainsäädännön vastaantuloa.
”Laitokselle on kaikki teknologiset edellytykset olemassa. Ongelma on siinä, etteivät EU:n ja Suomen lainsäädännöt tunnista ylijäämävedystä valmistettua polttoainetta uusiutuvana. Jos me rakentaisimme laitoksen, tuote pitäisi myydä fossiilisen hinnalla”, sanoo energiayhtiö St1:n Sustainability & Future Business -yksikön johtaja Timo Huhtisaari.
Keskeinen haaste synteettisten polttoaineiden laajalle tuotannolle on prosessissa tarvittavan vedyn valmistus, joka kuluttaa paljon sähköä.
”Vedyn valmistus on lopputuotteen hinnassa merkittävin kustannustekijä, ja sitä on tutkimuksen avulla painettava edelleen alaspäin. Uusiutuvan sähkön kilpailukykyinen hinta määrittää pitkälti koko vetytalouden etenemisvauhtia”, päättää Pyrhönen.
