Stora Enson Oulun tehtaan uusi tulevaisuus kartongintuotannossa alkaa vuodenvaihteeseen mennessä. Tehtaalla tarvitaan puoli miljoonaa kuutiometriä enemmän havukuitupuuta kuin aiemmin. Puukauppa on piristynyt syksyllä ja kauppaa käydään lähes normaalivuoden tahtiin koronatilanteesta huolimatta.
Oululaisen metsänomistajan mailla saavutettiin maanantaina 23. marraskuuta tärkeä merkkipaalu. Ensimmäinen kuitupuukuorma lähti matkaan kohti Stora Enson Oulun tehdasta uutta kartongintuotantoa varten. Puutavara-auton kyydissä matkasi runsaat 50 kuutiota havukuitupuuta. Vaikka tehtaan kartonginvalmistus ei ole vielä käynnistynyt, puunhankinta on vauhdissa.
”Ostamme puuta täydellä teholla. Talvileimikoiden kysyntä on myös vahvistunut. Tavoitteenamme on pyörittää korjuuta normaalisti, vaikka keliolosuhteet ovatkin nyt todella vaikeat maan märkyyden vuoksi. Metsänomistajien tapaamiset onnistuvat koronasuosituksia noudattaen ja tarvittaessa kasvomaskeja käyttäen”, sanoo Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala.
Yli sata miljoonaa euroa alueen talouteen
Oulun kartonkitehtaan käynnistyessä vuotuinen puuntarve kasvaa neljänneksen – noin puoli miljoonaa kuutiota – yhteensä 2,4 miljoonaan kuutioon. Se tarkoittaa rekkalasteiksi muutettuna noin 130 puurekkaa joka päivä.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan pohjoisten maakuntien metsiin on vuosien saatossa kertynyt huomattavat harvennusrästit ja -tarpeet, joten lisähakkuut ja lisääntyvä puunkäyttö eivät vaaranna maakuntien metsätalouden kestävyyttä ja vastuullisuutta.
”Toimenpiteet suunnitellaan jokaisen metsän omista lähtökohdista, mutta tällä hetkellä esimerkiksi harvennuksille on hyvä aika. Metsän kasvun ja tulevien puukauppatulojen kannalta oikea-aikaisilla harvennuksilla on tärkeä päämäärä: pitää metsä elinvoimaisena, hyvässä kasvukunnossa ja saada jäävä puusto järeytymään tukkikokoon. Puuston hiilensidontakin voimistuu”, Ojala sanoo.
2,4 miljoonan kuution kokonaispuumäärä tarkoittaa vuosittain yli sadan miljoonan euron rahavirtaa aluetalouteen niin puukauppatuloina metsänomistajille kuin korjuu- ja kuljetustuloina Stora Enson paikallisille kumppaniyrityksille. Lisäystä aiempaan on noin 20 miljoonaa euroa.
”Puunhankinnalla on puukauppatulojen ohella työllistävä vaikutus. Karkeasti laskettuna tehtaan puunhankinta-alueelle syntyy tuotantolinjan muutoksen ansiosta sata uutta työpaikkaa puunostoon, korjuuseen, kuljetukseen sekä metsänhoitotöihin. Oulun tehtaan puuraaka-aineen hankkiminen työllistää useita satoja henkilöitä Pohjois-Suomessa”, Esa Ojala kertoo.
Stora Enso hankkii puuta Oulun-tehtaalleen Pohjanmaan maakuntien lisäksi myös Kainuun ja Lapin metsistä. Alueen hankintaorganisaatiota on vahvistettu viime vuosina, kun Stora Enso avasi uusia toimistoja ja palkkasi lisää metsäasiantuntijoita. Uudet toimistot sijoittuivat Liminkaan, Sotkamoon, Kuusamoon ja Ristijärvelle.
”Nyt kun tarvitsemme aiempaa enemmän puuta, katseemme kääntyy kohti yksityisiä metsänomistajia. Pohjoisen puusta saa aikaan laatutuotetta maailmanmarkkinoille”, aluejohtaja Ojala sanoo.
Yhdestä harvennusmännystä saa tuhansia elintarvikepakkauksia
Stora Enso valmistaa Oulussa aaltopahvin pintakartonkia, jolle on kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää uusiutuvana pakkausmateriaalina. Uudenlaista kolmikerroksista pintakartonkia käytetään esimerkiksi elintarviketuotteissa – joissa vaaditaan tavallista parempaa kestävyyttä, materiaalin puhtautta ja ulkonäköä – sekä korkealaatuisissa verkkokaupan pakkauksissa
Hyvä esimerkki tuotteesta, jonka pintakartonkia Oulu tulevaisuudessa valmistaa, on marjarasia, jonka Stora Enso toi Suomen markkinoille kesällä. Yhdestä keskikokoisesta harvennusmännystä saa noin 7000 marjarasiaa. Määrä korvaa 65 kiloa muovia perinteisissä muovirasioissa.
Kartongin valmistamiseen käytetään hakkuilta kertyvää havukuitupuuta, ohutrunkoista puuta sekä sahoilta tulevaa haketta. Tukkipuut toimitetaan sen sijaan Kemiin Stora Enson sahalle tai alueen muille sahoille, missä niistä valmistetaan pitkäikäisiä puutuotteita muun muassa rakentamiseen. Hakkuilta kertyviä puunoksia ja -latvoja voidaan taas hyödyntää energiaksi Stora Enson Oulun ja Veitsiluodon voimalaitoksilla.
”Tavoitteemme on hyödyntää metsänomistajilta ostamamme puu mahdollisimman tarkkaan ja arvokkaimmalla mahdollisella tavalla”, Esa Ojala sanoo.
Oulun tehtaan kehitysinvestointi on suuruudeltaan 350 miljoonaa euroa, josta noin 40 miljoonaa euroa käytetään tehtaan ympäristövaikutusten pienentämiseen. Ensikuitupohjaista kraftlaineria valmistavan tuotantolinjan suunniteltu vuosituotantokapasiteetti on 450 000 tonnia. Tehtaan porttien sisäpuolella työskentelee 400 henkilöä.
